› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,821 - 14,830 (kaikkiaan 15,383)
1 2 3 … 1 482 1 483 1 484 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 6.7.2025, 10:01

    En ole pystynyt oikein tutustumaan jatkuvaan kasvatukseen. Olen aina saanut leipäni työnantajalta joka oli jaksottaisen kasvatuksen harjoittaja rankimmasta päästä. Sen lauluja laulat jonka leipää syöt. Mutta jotain kiehtovaa tässä jatkuvassa kasvatuksessa täytyy olla. Siitä keskustelu saa ihmiset niin voimakkaasti takajaloilleen. Ja kun ihminen kokee jonkun uhkaksi tai pelottavaksi, hän yleensä puolustautuu hyökkäämällä. Muuten ei olisi selitettävissä lähes 1500 sivun jankuttaminen yhdestä asiasta. Täysin samat asiat kaikissa repliikeissä hiukan vaihtelevilla sanoilla, niin kannattajilla kuin vastustajilla. Voikukan lehtien ravintopitoisuus -keskustelu ei olisi pysynyt hengissä näin pitkään. Jotain hyvin uhkaavaa jk:ssa täytyy olla, että keskustelu on kantanut tänne asti.

    Perko 6.7.2025, 10:21

    No, ”koordinaatit”, varmaan  osalle taluttajat enempi tarpeen!  Kun  noissa alkeellisimmissa asioissa on jo  viritykselle tilaa niin riittäköön ne Punkharjun tutkijoiden monikieliset  selitykset . Noihin muihin olen netin kautta vilkaisut.

    Tarve opiskella uutta;  – Metsäntutkimuslaitos (Luke)  on arvioinut, että **liian nopea hakkuuvauhti** voi vähentää **kokonaistuotantoa 15–30 %** seuraavan 30 vuoden aikana, jos:
    – Uudistaminen viivästyy (esim. istutukset myöhässä), hoitoalueiden  nollatuotto vuosikymmenet miinuksella.
    – Maaperän ravinteet kuluu liian nopeasti (toistuvat lyhyet kasvukierrot).

    __

    Ranelle on tärkeää ja tuo iloa toisten tappiot.  Tuo sattui ML Mikolle kun kirjoitti  jaksollisen umpikuusikon  harvennuksesta? ..  Perään alueella riehui trompi.

    – **Ilmastonmuutos** lisää kuivuutta ja tuholaisia, hidastaen kasvua entisestään.

    PS:  Nostokoukulle  kerron , että on kaksinkertaisesta tulon menetyksestä  ja hirvittävän suuresta työnmäärästä tukineen  propsintuotannon takia!  Tämäkin oli sanottu  ja kirjoitettu aiemmin.

    Ratkaisu:
    – **Jatkuva kasvatus (JK)** vähentäisi kasvun taantumaa, koska metsä säilyttää hiilinielunsa paremmin.
    – **Kasvua parantavat harvennukset** (ei täysiä aukkoja) parantaisivat pitkän aikavälin tuottokykyä.
    – **Maaperän kunnossapito** (esim.  monipuolinen puulajivalinta) ehkäisisi ravinteiden köyhtymistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2025, 11:54

    Itse ajattelen niin että edistyvä metsätalous toteutuu todennäköisemmin, kun metsiä hoidetaan jaksollisena, siitähän on jo 70 vuoden näytöt, ja edelleen kasvu kiihtyy ja kiertoajat lyhenevät.

    Vessi ihmettelee Metsäuutisten kommentissa miksi jk:ta halutaan käyttöön suuremmilla pinta-aloilla. Syythän on tässä ketjussa moneen kertaan lueteltu, osin myös metsien hiilinielu -ketjussa ja monimuotoisuusketjussa. Metsien kasvava peitteisyys ja kytkeytyneisyys parantavat monen lajin elinmahdollisuuksia ja leviämistä; vesistöjen varsilla peitteiset suojakaistat ehkäisevät vesistöjen pilaantumista; rehevien turvemaiden jatkuvapeitteisyys vähentää tarvetta kunnostusojituksille ( = vähemmän vesistöpäästöjä), sekä vähentää myös hiilipäästöjä jos vesi on korkeammalla ja näin ollen pienempi määrä turvetta on hapellisessa tilassa.

    Alikasvosten hyödyntäminen parantaa taloustulosta vähintään kohtuulliseksi, kun uudistamiskulu jää pois. Kuusettumista voidaan ehkäistä ohjaamalla puulajien osuuksia hakkuissa: kuusi uudistuu parhaiten sekametsän alle. Kun se ei enää uudistu tai jos metsikkö on muuten kehittynyt huonoon suuntaan, eli on tuhoinen tai lahoinen, se saadaan aina oikaistua avohakkuulla.

    Ehkä unohtui jotain olennaista, mutta eikös nämä jo riitä perusteluiksi? Lisätään vielä yksi: valinnanvapaus. Jos metsällä on puuntuotannon lisäksi muita tärkeitä tavoitteita, jatkuvapeitteinen voi tukea niiden saavuttamista.

    Nostokoukku 6.7.2025, 12:49

    Ottakaa jk-keskustelijat, ja muutkin, mallia A.J:sta. Jos on erimieltä asiasta, hän pyrkii perustelemaan mielipiteensä. Monet vain suoltavat ala-arvoista sorvausta päivästä toiseen. Olen, tunnustettakoon, sortunut tähän aika-ajoin itsekkin. Mutta jos ei saa ainoatakaan kantavaa lausetta aikaiseksi, vaan pelkkää solvausta ja nimittelyä, yksi kommenttikerta viikossa riittäisi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2025, 13:41

    Ei ole alikasvosta tietenkään ole kielletty hyödyntämästä jaksollisessa mallissa, mutta käytännössä taitaa olla harvinaista, paitsi selkeässä kaksijaksoisessa kasvatuksessa. Puulajien valinnalla viittaan edellä siihen varttuneeseen puujaksoon, jota käsitellään poimintahakkuilla.

    Jatkuvan kasvatuksen jatkuvuus  puolestaan nojaa hyvin paljon alikasvokseen. Se on hyvin todennäköisesti kuusta, mikä on väliaikaisesti ok, koska sen avulla saadaan jatkettua kiertoaikaa. Vaihtoehtoisesti alue taimettuu ei-halutuilla puulajeilla, kuten pihlajalla, mikä on umpikuja ja johtaa avohakkuuseen. Pienet ja isot puut ovat toistensa lomassa haitaten toistensa kasvua, mikä osaltaan sitten johtaa pienempään puuntuotannon tasoon.

    Nostokoukku 6.7.2025, 13:57

    En nimennyt ketään yksittäistä solvaajaksi. Niitä taitaa olla puolin jos toistenkin. Mutta vilkaisepa mehtäukko kirjoitustasi klo 11.01. Oksentelevista hameenkannattajista. Olisiko tuon voinut nätimminkin sanoa?

    Perko 6.7.2025, 14:06

    Onko  A J  löytänyt tuohon parametrin;  ” on jo 70 vuoden näytöt, ja edelleen kasvu kiihtyy ja kiertoajat lyhenevät” ? Miten selittyy A. Asikaisen ilmoitus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2025, 14:07

    Mikä ilmoitus? Parametrit? VMI ja kasvumallien jatkuvat korjaukset nopeampaan kasvun suuntaan Lukessa. Metsäkeskuksen tilastot joiden mukaan metsää päätehakataan jonkin verran nuorempana, mutta ei siis järeydeltään juurikaan pienempänä. Palstan puuntuottajien todistukset kiertoajoistaan.

    Jovain Jovain 6.7.2025, 14:35

    70 vuoden kokemus ei vielä tunnu muita vastauksia antavan, kuin keinollisen uudistamisen ja viljelymetsätalouden. Kuvitellaan näin olevan hyvän, mutta on hyvin toden-näköistä, että jää puolitiehen. Luonto pistää hanttiin ja sen pitäminen hallussa vaatii valtavat ponnistelut. Tuskin on mahdollista missään olosuhteissa, että talousmetsät hoidetaan nykyisten jaksottaisen metsänhoidon periaatteiden mukaisesti. On väärää politiikkaa, jos ns. jk metsänhoito ohjataan suojeluun ja ympäristön hoitoon. Sen suuntaista päivitystä tehdään koko ajan, mutta jk on sallittava myös kaikkialla talousmetsissä hyväksyttävänä hoitomuotona.

    konstapylkkerö2 6.7.2025, 14:40

    Ei jk sovi läheskään joka tilanteeseen. Jos on kyseessä uudistuskypsä metsä, jk on yleensä huono vaihtoehto. Tasaikäisen metsän uudistaminen ei ole työläs vaihtoehto useinkaan. Minä en ole esim. koskaan joutunut heinäämään taimikoissa . Suurin osa luontaisesti syntyneitä männiköitä. Halpaa ja helppoa uudistaa.

Esillä 10 vastausta, 14,821 - 14,830 (kaikkiaan 15,383)
1 2 3 … 1 482 1 483 1 484 … 1 537 1 538 1 539