Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,821 - 14,830 (kaikkiaan 14,856)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Ukko-härkä vasta nyt huomaa pohtia paljaanmaan olemusta. Siemenkyky  on sieltäkin hävitetty !

    oksapuu

    Lukaiskaapa Vessin kommentti metsäuutisista. Täyttä asiaa…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No uskookos Jovain-herra sen Luken synteesiraportin tutkimustuloksen, jossa näyttää että jaksollinen metsä kasvaa huomattavasti enemmän per vuosi kuin jatkuvapeitteinen? Perko ainakin uskoo vain omista metsistään tehtyjä mittauksia, jos olen ymmärtänyt oikein?

    Vai onko niin että uskotaan vain omia käsityksiä tukevat tulokset ja hylätään loput. Itse kukin meistä tekee tätä ainakin ajoittain, ja se on inhimillistä.

    Kukin yksittäinen julkaistu tutkimus on yksi koepallo aiheeseen eikä ole vielä tyhjentävä esitys vaan aiemman päälle tietoa lisäävä. Seuraava tutkimus voi osittain  kumota edelliset: tieteellinen tieto muuttuu ajassa. Esimerkiksi kenttäkokeen tulos pätee lähinnä niissä olosuhteissa joissa koe on tehty. Voi olla että tarvitaan monta koetta jotta saadaan katettua erilaiset alueet, puulajien sekoitukset ja kasvupaikat Suomessa. Naapurimaiden tulokset soveltuvat usein vähintään osittain. Tiedetään että simulointi nojaa vahvasti ennakkoon valittuihin oletuksiin – muun muassa eri tavalla hoidettujen metsien kasvusta.

    Perko

    Pohjoismaista Ruotsi on edelläkävijä jatkuvan kasvatuksen (JK) metsien demonstraatio- ja koealueiden suhteen, mutta myös Suomessa ja Norjassa on nähtävillä hyviä esimerkkejä. Tässä yleiskatsaus:

    – **Skogforsk** (Ruotsin metsätutkimuslaitos) ylläpitää laajasti **demoalueita** eri puolilla maata, erityisesti keskitettynä etelä- ja keskiosiin.

    – **Tönnersjödemon** (Hallands län) – Klassinen JK-metsä, jossa vertaillaan eri hoitotapoja.
    – **Asa försökspark** (Småland) – Pitkän aikavälin kokeita harvennusväleistä ja puulajivalinnoista.
    – **Metsäyhtiöt** (kuten SCA ja Holmen) pitävät omia **JK-esimerkkialueitaan** esim. **Norrlandin** metsissä.

    Opastetut retket**: Usein järjestetään yhteistyössä **Skogsstyrelsenin** (Ruotsin metsäkeskus) kanssa.

    🇫🇮 **Suomi – Kokeilut suppeammat, mutta kasvussa**
    – **Metsäkeskuksen ja Luken alueet** (kuten Punkaharju, Juupajoki).
    – **Yksityiset JK-mallimetsät**: Esim. Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa (kuten **Silva Ry:n koulutusalueet**).
    – **Osa alueista keskittyy ”lähes luonnontilaiseen” kasvatukseen** (erityisesti Pohjois-Suomessa).

    🇳🇴 **Norja – Painotus luonnonläheisyyteen**
    – **NIBIO** (Norjan bioeconomy-instituutti) pitää yllä JK-kokeita **Østlandetissä** (itinäisessä Norjassa).
    – **Esimerkkimetsät** löytyvät mm. **Vestfoldin** ja **Telemarkin** alueilta, usein keskittyen lehtipuuvaltaisiin metsiin.

    🇩🇰 **Tanska – Pienimuotoista, mutta mielenkiintoista**
    – **Hald Hovedgårdin metsäkoulutuskeskus** (Jyllanti) – Näyttelyalueita, joissa korostetaan sekametsää ja harvinaisempia puulajeja.

    Mistä löytää näitä?
    – **Ruotsi**: [Skogforsk.se](//www.skogforsk.se) (kartta demoalueista)
    – **Norja**: [NIBIO.no](//www.nibio.no) (hakusanalla ”kontinuerlig skogbruk”)
    – **Suomi**: [Metsäkeskus.fi](//www.metsakeskus.fi) (hakuehdotuksella ”jatkuva kasvatus”)

    Jos haet konkreettisia vierailukohteita**, suosittelen etenkin Ruotsin **Tönnersjötä** tai Suomen **Punkaharjua** – molemmat tarjoavat selkeät oppimiskokemukset.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Perko – nyt oli hyvät listat. Vielä paremmin löytyy jos olisi koordinaatit tai katuosoitteet, josta Suomen kohteet löytyvät. Onko kohteissa tai netissä opastauluja joista näkee miten metsää on käsitelty? Jos ei ole niin sellaiset voisi toteuttaa – kuka sitten näitä hoitaakaan.

    Metsälehti voisi käydä tekemässä road tripin ja videot näistä Suomen kohteista: miltä jk näyttää silloin kun se onnistuu?

    Rane2

    No näitä löytyisi enemmän mutta ei ole listaa olemassa puhumattakaan vapaaehtoisista esittelijöistä…

    Tuuli riepoi arvoleimikon – Metsälehti

     

    Nostokoukku

    En ole pystynyt oikein tutustumaan jatkuvaan kasvatukseen. Olen aina saanut leipäni työnantajalta joka oli jaksottaisen kasvatuksen harjoittaja rankimmasta päästä. Sen lauluja laulat jonka leipää syöt. Mutta jotain kiehtovaa tässä jatkuvassa kasvatuksessa täytyy olla. Siitä keskustelu saa ihmiset niin voimakkaasti takajaloilleen. Ja kun ihminen kokee jonkun uhkaksi tai pelottavaksi, hän yleensä puolustautuu hyökkäämällä. Muuten ei olisi selitettävissä lähes 1500 sivun jankuttaminen yhdestä asiasta. Täysin samat asiat kaikissa repliikeissä hiukan vaihtelevilla sanoilla, niin kannattajilla kuin vastustajilla. Voikukan lehtien ravintopitoisuus -keskustelu ei olisi pysynyt hengissä näin pitkään. Jotain hyvin uhkaavaa jk:ssa täytyy olla, että keskustelu on kantanut tänne asti.

    Rane2

    Jk:n ja ryssän trollien argumentit ovat niin irrallaan todellisuudesta että se aiheuttaa ärtymystä…

    Perko

    No, ”koordinaatit”, varmaan  osalle taluttajat enempi tarpeen!  Kun  noissa alkeellisimmissa asioissa on jo  viritykselle tilaa niin riittäköön ne Punkharjun tutkijoiden monikieliset  selitykset . Noihin muihin olen netin kautta vilkaisut.

    Tarve opiskella uutta;  – Metsäntutkimuslaitos (Luke)  on arvioinut, että **liian nopea hakkuuvauhti** voi vähentää **kokonaistuotantoa 15–30 %** seuraavan 30 vuoden aikana, jos:
    – Uudistaminen viivästyy (esim. istutukset myöhässä), hoitoalueiden  nollatuotto vuosikymmenet miinuksella.
    – Maaperän ravinteet kuluu liian nopeasti (toistuvat lyhyet kasvukierrot).

    __

    Ranelle on tärkeää ja tuo iloa toisten tappiot.  Tuo sattui ML Mikolle kun kirjoitti  jaksollisen umpikuusikon  harvennuksesta? ..  Perään alueella riehui trompi.

    – **Ilmastonmuutos** lisää kuivuutta ja tuholaisia, hidastaen kasvua entisestään.

    PS:  Nostokoukulle  kerron , että on kaksinkertaisesta tulon menetyksestä  ja hirvittävän suuresta työnmäärästä tukineen  propsintuotannon takia!  Tämäkin oli sanottu  ja kirjoitettu aiemmin.

    Ratkaisu:
    – **Jatkuva kasvatus (JK)** vähentäisi kasvun taantumaa, koska metsä säilyttää hiilinielunsa paremmin.
    – **Kasvua parantavat harvennukset** (ei täysiä aukkoja) parantaisivat pitkän aikavälin tuottokykyä.
    – **Maaperän kunnossapito** (esim.  monipuolinen puulajivalinta) ehkäisisi ravinteiden köyhtymistä.

    Nostokoukku

    Alkaako täydenkuun lähestyminen taas syömään RölliRanen itsetuntoa ja aiheuttamaan pelkotiloja? Pitkäänhän taas mentiin aivan asiallisesti.

Esillä 10 vastausta, 14,821 - 14,830 (kaikkiaan 14,856)