› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,831 - 14,840 (kaikkiaan 14,858)
1 2 3 … 1 483 1 484 1 485 1 486

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 6.7.2025, 11:01

    Tuo mitä kirjoitin 08:26 Jojolle, siihen ristiriitaan saa muutkin vastata.

    N- koukun viittaus ”kannattajilla kuin vastustajilla” samat repliikit ei kyllä pidä sekään paikkaansa. Hameensa kannattajia on tasan kaksi, ja jos heidän noin ristiriitaistiin oksennuksiin ei saa vastata, sittenhän hyväksyvä lukema sitä mukaa nousee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2025, 11:54

    Itse ajattelen niin että edistyvä metsätalous toteutuu todennäköisemmin, kun metsiä hoidetaan jaksollisena, siitähän on jo 70 vuoden näytöt, ja edelleen kasvu kiihtyy ja kiertoajat lyhenevät.

    Vessi ihmettelee Metsäuutisten kommentissa miksi jk:ta halutaan käyttöön suuremmilla pinta-aloilla. Syythän on tässä ketjussa moneen kertaan lueteltu, osin myös metsien hiilinielu -ketjussa ja monimuotoisuusketjussa. Metsien kasvava peitteisyys ja kytkeytyneisyys parantavat monen lajin elinmahdollisuuksia ja leviämistä; vesistöjen varsilla peitteiset suojakaistat ehkäisevät vesistöjen pilaantumista; rehevien turvemaiden jatkuvapeitteisyys vähentää tarvetta kunnostusojituksille ( = vähemmän vesistöpäästöjä), sekä vähentää myös hiilipäästöjä jos vesi on korkeammalla ja näin ollen pienempi määrä turvetta on hapellisessa tilassa.

    Alikasvosten hyödyntäminen parantaa taloustulosta vähintään kohtuulliseksi, kun uudistamiskulu jää pois. Kuusettumista voidaan ehkäistä ohjaamalla puulajien osuuksia hakkuissa: kuusi uudistuu parhaiten sekametsän alle. Kun se ei enää uudistu tai jos metsikkö on muuten kehittynyt huonoon suuntaan, eli on tuhoinen tai lahoinen, se saadaan aina oikaistua avohakkuulla.

    Ehkä unohtui jotain olennaista, mutta eikös nämä jo riitä perusteluiksi? Lisätään vielä yksi: valinnanvapaus. Jos metsällä on puuntuotannon lisäksi muita tärkeitä tavoitteita, jatkuvapeitteinen voi tukea niiden saavuttamista.

    Nostokoukku 6.7.2025, 12:49

    Ottakaa jk-keskustelijat, ja muutkin, mallia A.J:sta. Jos on erimieltä asiasta, hän pyrkii perustelemaan mielipiteensä. Monet vain suoltavat ala-arvoista sorvausta päivästä toiseen. Olen, tunnustettakoon, sortunut tähän aika-ajoin itsekkin. Mutta jos ei saa ainoatakaan kantavaa lausetta aikaiseksi, vaan pelkkää solvausta ja nimittelyä, yksi kommenttikerta viikossa riittäisi.

    mehtäukko 6.7.2025, 13:34

    ”..Alikasvosten hyödyntäminen parantaa..”- tämä ei ole jk:n keksintöäkään. ”…Kuusettumista voidaan ehkäistä ..”- on kulunut fraasi, sillä muita puolivarjopuita ja heinikon kestävää ei ole edes tarjolla.

    Voitko n-koukku väittää,ettei mehtäukko ole perustellut mitään? Ja erota se, että sonnan jauhaminen ja jankkaamalla samoista asioista voisit osoittaa suoraan kaksosten osoitteeseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2025, 13:41

    Ei ole alikasvosta tietenkään ole kielletty hyödyntämästä jaksollisessa mallissa, mutta käytännössä taitaa olla harvinaista, paitsi selkeässä kaksijaksoisessa kasvatuksessa. Puulajien valinnalla viittaan edellä siihen varttuneeseen puujaksoon, jota käsitellään poimintahakkuilla.

    Jatkuvan kasvatuksen jatkuvuus  puolestaan nojaa hyvin paljon alikasvokseen. Se on hyvin todennäköisesti kuusta, mikä on väliaikaisesti ok, koska sen avulla saadaan jatkettua kiertoaikaa. Vaihtoehtoisesti alue taimettuu ei-halutuilla puulajeilla, kuten pihlajalla, mikä on umpikuja ja johtaa avohakkuuseen. Pienet ja isot puut ovat toistensa lomassa haitaten toistensa kasvua, mikä osaltaan sitten johtaa pienempään puuntuotannon tasoon.

    Nostokoukku 6.7.2025, 13:57

    En nimennyt ketään yksittäistä solvaajaksi. Niitä taitaa olla puolin jos toistenkin. Mutta vilkaisepa mehtäukko kirjoitustasi klo 11.01. Oksentelevista hameenkannattajista. Olisiko tuon voinut nätimminkin sanoa?

    Perko 6.7.2025, 14:06

    Onko  A J  löytänyt tuohon parametrin;  ” on jo 70 vuoden näytöt, ja edelleen kasvu kiihtyy ja kiertoajat lyhenevät” ? Miten selittyy A. Asikaisen ilmoitus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2025, 14:07

    Mikä ilmoitus? Parametrit? VMI ja kasvumallien jatkuvat korjaukset nopeampaan kasvun suuntaan Lukessa. Metsäkeskuksen tilastot joiden mukaan metsää päätehakataan jonkin verran nuorempana, mutta ei siis järeydeltään juurikaan pienempänä. Palstan puuntuottajien todistukset kiertoajoistaan.

    Jovain Jovain 6.7.2025, 14:35

    70 vuoden kokemus ei vielä tunnu muita vastauksia antavan, kuin keinollisen uudistamisen ja viljelymetsätalouden. Kuvitellaan näin olevan hyvän, mutta on hyvin toden-näköistä, että jää puolitiehen. Luonto pistää hanttiin ja sen pitäminen hallussa vaatii valtavat ponnistelut. Tuskin on mahdollista missään olosuhteissa, että talousmetsät hoidetaan nykyisten jaksottaisen metsänhoidon periaatteiden mukaisesti. On väärää politiikkaa, jos ns. jk metsänhoito ohjataan suojeluun ja ympäristön hoitoon. Sen suuntaista päivitystä tehdään koko ajan, mutta jk on sallittava myös kaikkialla talousmetsissä hyväksyttävänä hoitomuotona.

    konstapylkkerö2 6.7.2025, 14:40

    Ei jk sovi läheskään joka tilanteeseen. Jos on kyseessä uudistuskypsä metsä, jk on yleensä huono vaihtoehto. Tasaikäisen metsän uudistaminen ei ole työläs vaihtoehto useinkaan. Minä en ole esim. koskaan joutunut heinäämään taimikoissa . Suurin osa luontaisesti syntyneitä männiköitä. Halpaa ja helppoa uudistaa.

Esillä 10 vastausta, 14,831 - 14,840 (kaikkiaan 14,858)
1 2 3 … 1 483 1 484 1 485 1 486