Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,001 - 15,010 (kaikkiaan 15,393)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • jupesa

    N.800 € /v. keskitulo on helposti saatavissa esim. sijoittamalla päätehakkuukelpoisen metsän kantorahan ylimenevä osa (suhteessa harsintatuloon). 1500€/ha+ 100×39€/ha-700€/ha=4 700 €/ha. 6% korolla,25 v.   Vuositulo = 806 € seur. 25 v. ajan jolloin ensiharvennus. Jatkossa Tasaikäisen metsän tuotto moninkertastuu, kun puusto ehtii tukkipuuasteelle.

    mehtäukko

    Jojon oivallukset ne on jotain:…”Vedotaan jalostukseen, maan muokkaukseen, teollisuuden puun saantiin, alempiin tuottoihin, jopa kansakunnan ja metsien tulevaisuuteen…”

    Kun tällaisilla saarnoilla yritetään kampittaa itsestään selviä asioita, kysymys ei ole enää viisauden tulvasta…

    Jovain Jovain

    Paljon tehdään hallaa metsänhoidolle ja metsien tuotolle. Uskotellaan jopa jk metsän tuotto jaksottaisen tuotoksi. Kylläkin puustopääomalla, jolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Sen lisäksi ilmeisesti, kiistetään jk metsän mahdolliset sijoitustuotot vertailussa. On epätavallista vertailla metsänhoidon paremmuutta sijoitustuotoilla, epätavallisilla sijoitustuotoilla ja laskea hyväksi. On siellä jk metsän puolella hyväksi laskettavaa myös?

    Perko

    Vertailussa, jatkuva kasvatus on usein taloudellisesti järkevämpi vaihtoehto, jos metsänomistaja haluaa tasaisempia tuloja ja siihen  kykenevä. Aukkohakkuu voi olla  niille, jotka suosivat pitkäjänteistä,  aktiivista hallintaa, mutta sen tuotto riippuu täysin siitä, miten myyntituloja myöhemmin käytetään.

    Kumpi mielestäsi sopii paremmin nykypäivän metsänomistajille – vakaa tulovirta vai kertaluonteinen, mutta ehkä suurempi tuotto sijoituskytköksellä?

    Jatkuva kasvatus tuottaa 60 vuoden aikana noin 250 000–300 000 €/ha tuoretta rahaa het’ valmiina, kun myyntitulot sijoitetaan 6 % korolla

    Aukkohakkuu voi teoriassa tuottaa enemmän, jos koko summa (esim. 24 000 €/ha) saadaan sijoitettua kerralla 60 vuodeksi, mutta käytännössä tämä on epärealistista, sillä metsänomistajat on usein  mv ja käyttävät useimmiten hakkuutulot muihin tarpeisiin. Maanviljely koneihin, siemeniin, lannoitteisiin ja velkoihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tämä vertailu on nähty aikaisemminkin… tulee dejavu. Jos vertailee niin metsärahat on sijoitettava molemmissa samalla tavalla ja samalla korolla muuten menee homma ’metsään’. Lisäksi on käytettävä realistisia tuotoslukuja ja kustannuksia.

    Silva ry:llä on metsälaskuri ja näitä olisi hyvä saada lisää. Ihan paras olisi jos metsään.fi-järjestelmään saataisiin laskuri, kun siellä on ajantasainen metsävaratieto. Eli voisit tehdä haluamasi metsänkasvatusmallin mukaisen ennusteen haluamallasi korkotasolla metsätilallesi. Järjestelmä pystyy ehkä jo kuvaamaan metsän rakenteenkin suhteellisen oikein, kun inventointimenetelmä on laserkeilaus.

    Perko

    A . J  . ohjelma  laski sen tänä aamuna.  En ollut itse nähnyt aiemmin.   Näistä eroista olen kertonut jo vuosien aikana  monta kertaa.  Korkoa korolle  on raakarenki hommissa siihen täällä muutkin vetoaa.    Miksi tulos muuttuisi  toisella laskimella jos parametrit  pysyy?

    Jk-jutussa korkoa korolle voidaan  hyödyntää jo  kaiken aikaa metsässä ja  sijoituksessa kasvua tuhomatta!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarkoitan aiemmalla laskelmalla Pukkalan ja Kujalan laskelmaa, jossa metsärahaa ei sijoitettu, vaan se hupeni koko ajan kun jaksollisen metsikön kulut juoksivat. Jatkuvasta metsiköstä saatiin säännöllisesti hakkuutuloja. Todellisuudessa moni sijoittaa hakkuutuloja ja ensimmäisinäkin vuosina taimikko kasvaa.

    Tätä kuvastaa taimikon arvo metsätilakaupassa: se ei ole ilmaista eikä se ole pelkästään maapohjan hinta. Taimikon arvo nousee vähintään uudistamiskulujen verran jo heti ensimmäisinä vuosina, eli voit arvioida saavasi ne silloin takaisin ja sen jälkeen nautit sijoituksen tuotosta. Korkoa korolle, sekä metsässä että mahdollisesti sen ulkopuolellakin.

    Tämä nyt on tämmöistä yksinkertaisen ihmisen metsäekonomiaa jota oikeat ekonomistit eivät hyväksy, mutta käy maalaisjärkeen paremmin.

    Perko

    Selityksesi  taimikoista on nykyisen  ilmaisun mukainen ”kaunista  ja  mukavaa”!  Pastoraalinen suorastaan.   ” Todellisuudessa moni sijoittaa hakkuutuloja ja ensimmäisinäkin vuosina taimikko kasvaa.”   Niin se kasvaa ; 0,2 – 3 m3  vuodessa ensimmäiset  vuosikymmenet.

    Tilakaupat, vaihtoautot ja kryptovaluutat olen säästänyt muille, niissä esiintyy jokin onnistumisen hurmos johon numeroarvot ovat heikosti sopivia.   Ala on enempi joppareiden  ja kaupparatsujen hallinnassa jos on heilläkään ?

    suorittava porras suorittava porras

    Turha tuota jatkuvaa kasvatusta on puolustella mitenkään. Jos menetelmä yleistyy , teollisuus häipyy maastamme paremmille mestoille ,josta seuraa koko metsätalouden tuho. Tällöin kaikilta hienoilta laskelmista putoaa pohja pois. Jk- puun saaminen kaupaksi on tänä päivänäkin onnenkauppaa puhumattakaan tilanteesta ,jossa puuta ei kysytä entiseen malliin. Luulisi tästäkin vedettävän jotakin johtopäätöksiä, muttakun ei. Laput silmillä mennään jk- piireissä eteenpäin kuten tähänkin asti. Jk on vain harrastus. Taloudellisesta toiminnasta ei voida puhua.

    Perko

    Jatkuvan kasvatuksen puolustajat sanovat, että se tarjoaa tasaisemman tulovirran ja paremman ekologisen kestävyyden. Vastustajat pelkäävät, että jos menetelmä yleistyy, teollisuus häipyy muualle kun on saanut tarvitsemansa, ja koko metsäsektori kärsii. Mutta onko tämä pelko perusteltu? Nykyinen malli ei ole tuonut kaikille metsänomistajille toivottua tuottoa – päinvastoin, monilla alueilla puusto lisäksi on niin heikkolaatuista, että se olisi pitänyt määrätä hakkuukieltoon jo vuosia sitten.

    Keskustelun ydin on siitä, miten metsiä hoidetaan pitkällä aikavälillä. Tuottavuuden  tavoitteena on kasvussa oltava 40 % tai enemmän laatutukkia, nykyinen 15 % malli ei yksinkertaisesti toimi. Jatkuva kasvatus ei ole mikään taika, mutta se tarjoaa vaihtoehdon niille, jotka haluavat metsästään enemmän kuin pelkkää kuitupuuta. Se mahdollistaa säännöllisemmän tulon ja vähentää markkinahintojen vaihteluiden aiheuttamaa riskiä.

Esillä 10 vastausta, 15,001 - 15,010 (kaikkiaan 15,393)