› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,041 - 15,050 (kaikkiaan 15,394)
1 2 3 … 1 504 1 505 1 506 … 1 538 1 539 1 540

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 26.7.2025, 09:47

    Eikö harvennuksissa ja poimintahakkuissa riitä näkemäraivaus eli ei kaikkea alikasvosta tarvitse poistaa? Tämä liika raivaaminen voi olla todellinen ongelma jk-menetelmän kannalta, joskaan tätä ei Silvan webinaarissa mielestäni mainittu.

    mehtäukko 26.7.2025, 10:04

    Jojo hämmentää edelleen aivan selviä asioita sekasotku-käsitteillään. Miksi? … Yhtenäisiä ”kehityskelpoisia luonnon taimistoja” korjuussa aina säästetään, jos mo niin haluaa. Nuorista metsistä höpinä tässä yhteydessä on tyhjää propagandan kolinaa. Sinä et auton ikkunasta näe metsää puilta, sillä mo päättää itsenäisesti metsiensä hoitomallin, korjuu-yrittäjä toteuttaa sen.

    Jovain Jovain 26.7.2025, 11:36

    Tuo mehtäukon yhtenäinen tarkoittaa hyvinkin jaksottaisen taimistoja, jotka korjuussa voidaan säästää, hänen mielestään. Peitteinen metsänhoito ei ole ”yhtenäistä”, on erirakenteista. Metsissä, joita kasvatetaan vesakoitumisen kynnysarvon paremmalla puolella, eivät ole pusikoituneita. Siinä mielessä peitteisessä metsänhoidossa ennakkoraivaus ei ole tarpeen, ei edes näkemäraivaus. Jos siellä tyvellä on joku alikasvos, se ei estä korjuuta ja peitteisessä metsänhoidossa raivaushyöty saadaan, kun raivataan korjuun jälkeen

    Metsuri motokuski 26.7.2025, 12:08

    Eikö tuo jovaini ole turhaa saivartelua ? Jokainen metsänomistaja säästää kehityskelpoinen taimikon on sitten jaksottaisen tai jatkuvan kasvattaja. Tuon sanoo jo järkikin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.7.2025, 12:13

    Kyllä muistin Jovain: on parempi raivata korjuun jälkeen. Sitä on vaikea uskoa etteikö olisi tarpeen näkemäraivaus jk:ssakin. Kaikki kohteet eivät ole aina ja kaikin kohdin niin tiheitä etteikö pusikkoa syntyisi. Välillä on hakattava harvemmaksi, jotta saadaan ylipäätään taimia syntymään. Vähintään pienaukoissa pitää raivata.

    Lukijan mielipide. Tomppo ja Laurén: Jatkuva kasvatus ei ole aina metsän kannalta paras menetelmä. Jatkuvan kasvatuksen huoleton soveltaminen johtaa kasvutappioihin ja huonompaan tulokseen ympäristötavoitteissa.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011384396.html

    Perko 26.7.2025, 14:48

    Vuosikymmenten ajan on rakennettu systeemiä, joka pitää metsänomistajat riippuvaisina tasaikäisestä puustosta kuin nikotiiniriippuvaiset tupakasta. Bonukset, takuuhinnat ja ”ilmaiset” taimipalvelut ovat olleet osa tätä koukuttamismekanismia, joka tekee muutoksesta lähes mahdotonta mutta ei korjaa kannattavuutta.

    Tämän järjestelmän ylläpitämiseen on kehitetty Kemera=>  Metka tukijärjestelmä ja kokonainen valistuskoneisto. Metsänhoitokursseilla opetetaan tulostavoitteetta yhä vanhoja käytäntöjä kuten uskontunnustusta paremmasta tuonpuoleisesta. Lehtien metsäosastoilla ja neuvontapalveluissa toistetaan mantraa ”harvennus ja aukkohakkuu”.

    Kun joku ehdottaakin paljaaksihakkuulle muuta tapaa, dissonanssi iskee. Mieli ei kestä ristiriitaa pitkään uskomuksen ja todellisuuden välillä, joten se keksii keinot suojata omaa maailmankuvaa:

    Tiedevastaisuus (”Tutkijat eivät tiedä mitä puhuvat”)

    Kokemusargumentit (”Isäni teki näin ja tuli hyvä tulos”)

    Pelon lietsonta (”Jos emme tee näin, koko teollisuus kaatuu”)

    ”Odotettava motonmittasaksien tulosta” Milloin ne valmistuu?  ( niiden tieto on kuljettajan kalibroimaa ja saksilla on lyhyt oppimäärä)  Onko  motonmittasakset ennustaneet seuraavalle paljaaksihakkuulle missään?

    Pelko pois! ”Siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen voidaan aloittaa missä metsikön kehitysvaiheessa tahansa. Siinä kuluu vain se aika, mikä tarvitaan päätöksentekoon.” Yrjö Norokorpi  ”JK sopii kaikkialle missä  puunsiemenet itää ja puuta kasvaa”!

    Ps ; Harvinainen tapaus mainita täällä ; A.J.  kertoi käyneen kirjastossa ja lainanneen  ko alaa koskevan  kirjan.  Oliko kirjastossa muita  metsäaiheista tutkimusta jota on mahdollista  lainata?   Kerro  tänne muillekin!    Epäilen ,  sen vaikutus  ei auta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.7.2025, 15:23

    Mika Nieminen, Timo Pukkala, Leena Stenberg, Sakari Sarkkola, Aleksi Vihonen, Annukka Valkeapää. (2023). Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäismetsätalouden vaikutus metsäisten valuma-alueiden vesistökuormitukseen Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja artikkeli 22001.

    ”… metsätalouden vaikutus vesistökuormitukseen koostuu soiden ensiojituksen pitkäaikaiskuormituksesta eli ojituslisästä ja kivennäismaiden ja ojitettujen soiden hakkuiden ja lannoitusten sekä soiden kunnostusojitusten aiheuttamasta lyhytaikaisesta kuormituksesta. Laskennan lähtöaineistona käytettiin Metsään.fi-tietokannan metsävaratietoja. Tulosten perusteella siirtyminen tasaikäismetsätaloudesta jatkuvaan kasvatukseen vähentäisi metsätalouden vesistökuormitusta selvästi”.

    ”Ravinnekuormituksen laskenta perustuu SUSI-mallissa siihen, että puuston juuristokerroksen alapuolelta hajotuksen kautta vapautuvat ravinteet eivät päädy kasvillisuuden käyttöön, vaan huuhtoutuvat ojitusalueelta. SUSI-mallilla lasketut tiettyä vedenpinnan korkeutta vastaavat turpeen hajotuksen aiheuttamat typpi- ja fosforikuormitukset eli typen ja fosforin ojituslisät eri kasvupaikkatyypeillä on esitetty Kuvassa 1.

    Viljavilla kasvupaikkatyypeillä tiettyä vedenpintaa vastaa suurempi kuormitus kuin karummilla tyypeillä siksi, että hajotus vapauttaa enemmän ravinteita ravinteikkaammasta turpeesta. Kun ojitetun suon vedenpinta on luonnontilaisia soita vastaavalla korkealla tasolla (< –0,2 m), ojituslisää ei synny. Kun vedenpinta laskee hyvin syvälle (> –0,6 m), ojituslisää syntyy SUSI-mallin perusteella typen osalta vuosittain 1,5–3,5 kg / ha  ja fosforin osalta 0,1–0,3 kg / ha.”

     

    Metsuri motokuski 26.7.2025, 15:27

    Olen perkon kanssa samaa mieltä.  Tukijärjestelmät on luotu jaksottaisten metsien hoitoon. Tuosta tiedevastaisuudesta en ole samaa mieltä.  Heti kun riittävästi ollaan saatu jk koealoilta kokemusta ja ne todetaan hyväksi niin ilman muuta metsänomistajat ottavat sen omakseen.  Metsänomistajat kyllä seuraavat miten kustannuksia saadaan vähennettyä.

    On myös ennen aikaista tuomita joku metsänkasvatustapa josta ei ole kunnolla vertailuaineistoa. Muutaman tutkijan kirjoitus ja mielipide ei ole tätä. Odotellaan nyt kymmenkunta vuotta niin aletaan saada pikkuhiljaa kunnon tuloksia.  Nythän tuloksia on jk:n hyvyydestä vain soiden osalta joka onkin viety hoitosuosituksiin

    Jovain Jovain 26.7.2025, 16:20

    Suosituksen mukaista jk metsänhoitoa on muutakin, ei vaan suometsänhoitoa ja metsänhoidon yhteensovittamista myös, ei vaan pois heitettävää. Ettei jk metsänhoito mene liikaa ”taloudellisten ja ympäristöllisten tavoitteiden mukaiseksi” on uskallettava myös avohakata. Jos metsä ei jostain syystä uudistu tai jos on tarve uudistaa esim. valopuille, onhan se avohakkuun mahdollisuus pidettävä.

    Metsuri motokuski 26.7.2025, 16:44

    Edellisellä sivulla kiistit juuri tuon ja nyt sen vanutatkin uudestaan.  😀

Esillä 10 vastausta, 15,041 - 15,050 (kaikkiaan 15,394)
1 2 3 … 1 504 1 505 1 506 … 1 538 1 539 1 540