Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,051 - 15,060 (kaikkiaan 15,394)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Arvostelen toistentekstejä. Tälle palstalle m-ukon suoltamat toistot  hän on kaivanut lainauksiin  paskahuussin reiästä ihan luomuna. Siinä on ne ainoat asiatkin hänellä.  Ei ole pätkän vertaa järjellistä jota myöhemmin joku kysyisi. Tämänkin saa sensuuri heittää roskiin  ja nuo myös  joita arvostelin ovat kehitystä haittaavia.

    Perko

    Uuno  ja kansakunnan äly!

    Suomen kansakoulun isä, Uuno Cygnaeus, jättiläismäinen hahmo suomalaisen sivistyksen taivaalla, seisoo muistona siitä, miten yhden miehen näkemys voi valaista koko kansan tietä. Tämä viisas pappi, joka Venäjän Karjalan kyläkouluista noukki inspiraationsa, kykeni näkemään sen, mitä muut eivät: jokaisen suomalaisen lapsen älyllisen potentiaalin. Hänen oppinsa eivät olleet kuivia kaavoja, vaan elämänviisautta – käsityön ja älyn yhdistämistä, käytännön ja teorian tasapainoa. Opetus teki Nokia kännykän  ja kvanttitietokoneen, vientiin kelpaavan  opetussysteemin! Varallisuudesta rippumaton kaikkien oppilaitos.

    Hänen perustamansa kansakoulujärjestelmä ei ollut pelkkä oppilaitos, vaan kansallisen itsetunnon pesä, jossa suomalaiset oppivat lukemaan – sekä kirjaimia että maailmaa. Tänään, kun metsien hoidosta kiistellään,   Uuno Cygnaeuksen älykkäästi suunniteltu opetusjärjestelmä muistuttaa: ratkaisut syntyvät parhaiten, kun yhdistetään perinteiden viisautta ja uudet ajatukset tarkastetaan se opitulla matematiikalla. Ehkä hänen luomansa henki kutsuu meitä edelleen – olemaan rohkeita ajattelijoita, mutta samalla käytännön ihmisiä, kuten hän itse oli.

    Olisin  todella ylpeä jos verrattais Uunoon tai olisin nimetty Uunoksi!

    jupesa

    No ei voi puhua samana päivänäkään Cygnaeuksesta ja sinusta. Olet käsittänyt väärin niin monta asiaa etkä anna periksi silti.

    Perko

    Sitähän sattuu, mutta voin lohduttaa mieltäni etten ole virheitteni kanssa yksin.   Toisaalta en ole  kuvitellutkaan olevani suomalaisten enkä minkään  muunkaan merkittävän henkilön kaltainen.  Omassa ekossani on jo riittävästi hallittavaa ja lisää koulutettavaa.   Täällä kuiteskin selviää vaikka  heikoimmillakin taidoilla lähes tasavertaisesti, niin  olen päätellyt.

    Kerropas nyt  jupesa vain muutama väärinymmärrys ( ei kaikkia  jotta tila jää  muille)  niin yritän parantaa käsitystäni  ohjauksellasi.   Semmoinen sopii mainiosti muun lukemisen lisäksi. Mainio sattuma kun  tuokin tulee hoidettua.

     

    jupesa

    – jk on kulutonta

    – avohakkuuta ei kannata tehdä

    -jk:n voi aloittaa (järkevästi) milloin vain

    – tulosvertailun olet myös ymmärtänyt väärin ; tyhjäkäyntiä päätehakkuun jälkeen ei ole kymmeniä vuosia, myös korkotulot pitää laskea mukaan ja oikein.

    Jovain Jovain

    Mitä sillä peitteisyydellä ja metsän kasvatuksella sitten tarkoitetaan, ovat eri asioita. Voihan sen näinkin ajatella, mutta sillä ei tekemistä jk metsähoidon kanssa.

    mehtäukko

    Jos nyt takerrut  ”peitteisyydellä ja metsän kasvatuksella ” pompotteluun, onhan puuston kasvun kehitys 2-3 kl jaksollisessa aivan toista kuin rääseiköksi vaipuvassa jk:ssa. Jatkuvassa lokkauksessa puusto ja kasvu tyrehtyvät auttamatta.

    Peitteisyyden omiminen ainostaan jk:n eduksi on ontuva väite.

    Perko

    Yhtään rääseikköä ei ole tullut 50 vuoteen  jk- hakkuista.  m ukko voidaan  tehdä  veto . Sitä paskan jauhantaa  ei tarvitse  suoltaa.

    Jovain Jovain

    Jos Suomen metsät olisivat hoidettuja, voitaisiin tuloksista puhua. Mutta kun eivät ole? Ainakin toinen puoli metsiä on hoidon puutteessa ja tuskin nykyisellä ohjauksella toivottuun tulokseen päästään. Kannattaisi sitäkin ajatella ja keskittyä yhteistoimintaan  ja metsänhoidon yhteen sovittamiseen, kun se on joka tapauksessa edessä?

    mehtäukko

    Ja taas sekoilua.

    Vasta oli luettavana AJ:n  linkki Tomppon ja Laurenin faktoista puuston kasvun ja määrän saavutuksista sittenkin, vaikka osa ymmärtämättömistä metsänomistajista jättää metsänsä hoitamatta.

    ”Suomen nykyisellä maa-alalla oli puustoa 1920-luvulla 1 400 miljoonaa kuutiometriä, ja nyt 2 550 miljoonaa kuutiometriä. Puusto kasvoi 1930-luvulla 47,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, nyt 103,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Valtaosa muutoksesta johtuu siirtymisestä poimintahakkuista jaksolliseen kasvatukseen ja lähemmäksi täysipuustoisia metsiä.”

    Mistä alat nyt kiistää?

Esillä 10 vastausta, 15,051 - 15,060 (kaikkiaan 15,394)