Usein kuusen taimet kasvaa juuri muiden puiden ( mänty/koivu) ympärille. Vuosia sitten tehtiin harsintahakkuu mä/ku-sekametsään johon piti tehdä ennakkoraivaus. Lisäksi piti täydennysistuttaa. Jk:n kuluttomuus on pääasiassa myytti jota jk-firmat koettaa mainostaa innokkaasti . Kun kuluja tulee lisää, häviää mainostettu etu vertailuissa .

Pusikoituminen on todellinen ongelma, se on laaja ja syvä ja koskettaa myös kaupunkimetsiä ja niiden virkistysalueita. Nykykäsityksen mukaan lähimetsiä kaupungeissa ei voi harventaa eikä perkata. Miten ne koppakuoriainen muka metsänhoidosts vastantuisi tai hämppätintit, joita ei edes ole.

Näyttää, että jokainen pienikin tuulenpuuska kaataa meillä päin taajamassa lahovikaisia puita, kun niitä ei poisteta ajoissa. Kukaan ei voi jäädä kaadetun puun alle. Lahoava puusto tulee muodostamaan suuren riskin tulevaisuudessa. Koskee myös jk metsiä.

Tolopainen  on valinnut jk  jutun pohdintaan, kysyin avustajalta tuoreita lukuja Kokkolasta.

”(Kokkola)
Metsätyyppi: Hyvälaatuinen mäntymetsä

40 vuoden tuotto:

Tukkihakuu: 100 m³ × 75 € = 7 500 €

Harvennukset: 30 m³ × 40 € = 1 200 €

Vuosituotto: (7 500€ + 1 200€) / 40 v = 217 €/ha/vuosi. ”

—  ”” vei 10 vuotta  kamppailla  itsensä kanssa ennen kuin hokas’..”          Jo pitää olla yksinkertainen Uuno.””   Ukko on ollut 10 vuotta  täällä asiansa kanssa.  Revittele siitä.

Se on paljaaksi hakatun  vastakohta;

”Apertum campum” (avoin alue)

Käyttöesimerkki:
”Hic locus erat silva pinea bonae qualitatis, nunc est terra nuda.”
(Tämä paikka oli hyvälaatuinen mäntymetsä, nyt se on paljas maa.)

Aloittelevan  olisi hyvä tutustua alan kirjallisuuteen niin siellä on lopussa reilusti lähdetietoja joista pääsee pitemmälle yksityiskohtiin.

Perkon esimerkki on hatusta vedetty, meillä päin metsäntuotto on lähes kaksinkertainen tuohon keksittyyn esimerkkiin nähden. Kukaan metsätalouden asiantuntija ei päädy noihin lukuihin.