Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,151 - 15,160 (kaikkiaan 15,394)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    En nyt tiedä Perko miten suhtaudut, mutta tuolla sinun laskutavallasi ja mottihinnoilla minun kuusikkoni tuotto oli 66 vuoden aikana 892 euroa/ha/vuosi. Todellisuudessa oli kyllä aika paljon enemmän, kun tukin hinta oli päätehakkuussa reilusti yli 80 euroa, ja lisäksi tuli vielä 8000 euroa/ha havuista ja kannoista.

    Perko

    Vain  harva voi  tuollaisia  kuvitella seuraavaan  100 vuoteen ! On ollut epäilyksiä,  että visalla on jokin  erityinen  kyky tehdä aukoista turbokasvulla esimerkillinen  8  k€ / joka vuosi/ ha  tulos.

    Visakallo Visakallo

    Eipä tuossa Perko ole oikeastaan mitään kovin ihmeellistä. Tiedän huomattavasti parempiakin kasvutuloksia. Tärkeintä on, että puulaji laitetaan kasvamaan sille parhaiten sopivalle maapohjalle, jonka vesitalous on kunnossa ja ravinteet tasapainossa. Hyvin muokattu maa, laadukkaat taimet, huolellinen istutus, oikeaan aikaan tehty varhaisperkaus ja taimikonhoidot, sekä ajoissa ja riittävinä tehnyt harvennukset. Ko. alue oli lannoitettu ainoastaan yhden kerran. Siinä se on! Nyt alueella kasvaa sähköaidan takana jo ihmisen korkuiset rauduskoivut, jota olivat keväällä 2024 istutettaessa vain 15 cm pitkiä.

    Jovain Jovain

    Kannattaako Visa vedätellä noita jaksottaisen tuloksia, kun jk metsissä päästään samaan. Pettää ihmisiä jo senkin puolesta, kun käytännön syistä kustannukset ja tuottamisen aikarakenne ovat erilaiset ja antaa erilaisen tuloksen. On niistä kerrottu täällä palstoilla ja tutkimus ja jk tuottajat ovat sen osoittaneet. On vähän vanhan aikaista käydä tätä väitöstä ja kiistää, kun näytöt on myös jk metsänhoidon puolesta?

    Tolopainen Tolopainen

    Ei tietenkään voi päästä samaan, jk metsästä ei koskaan voi myydä kantoja eikä hakkuutähteitä, eikä tehdä istutuksia jalostetuilla taimilla. Tukista ei koskaan makseta päätehakkuun hintaa. Lisäksi puunkorjuu  pitäisi aina tehdä silloin kun maa on jäässä eli koko ajan jk:sota myydään puuta alemmalla hinnalla kuin päätehakkuusta. Faktat on faktoja.

    Metät kunnossa!

    Kuule Joo. Nyt ei auta korjuun alvit, rattorikorjuut, eikä mitkään muutkaan Visan lukujen edessä. Turhaa sätkimistä ja jk-jätemetsien ponnetonta puolustelemista yrität viikosta ja vuodesta toiseen kirjoitella. Realismia jovain realismia. Myönnä vaan rohkeasti ettei Kujalan teeseillä nyt sitten ihan maaliin päästy, vaikka helvetin hyvä yritys olikin. Heinät tuli vastaan…..

    Jovain Jovain

    Vai jätemetsiä ovat jk metsät. Voi sitä ollakin, mutta ovat syystä tai toisesta alempaan arvoon jääneitä/jätettyjä jaksottaisen metsiä, joilla täällä yritetään todistella. Ei tule onnistumaan, kysymys ei ole hoidetuista ja tuottavista jk metsistä. Jk metsänhoito on aivan muuta, nykytermeillä siistiä ja tulosta tuottavaa.

    mehtäukko

    Mitä sinä yrität todistella? Koko tänä aikana mikään vanutuksesi venytys jatkuvista rääseiköistä ei ole kestänyt arvostelua. Veteen piirretyt viivat eivät pysy.

    Visakallo Visakallo

    Minulla on tarkoitus kertoa myös koivikoiden kiertoaikaisia tuloksia heti kun niiden päätehakkuita alkaa toteutua. Käytäntö on ollut, että toimitan aina vain toteutuneita lukuja, eli mallinnuksia ei käytetä. Koivikoiden kiertoajat näkyvät jäävän alle 40 vuoteen, joten saamme siinä mielessä paremmin vertailukelpoista aineistoa Perkon kertomaan. Männiköiden osalta ensimmäisiä kiertoaikaisia tuloksia on odotettavissa 5-10 vuoden sisällä, jos ollaan niitä silloin vielä täällä vertailemassa. Päätehakkuiden puusto on silloin 60-65-vuotiasta. Yhtä asiaa en ole koko aikana Perkon jutuissa ymmärtänyt: Mihin hän aina kadottaa jaksollisten metsien harvennushakkuiden tulot, vaikka niitä hakkuita on aina 2-3 kpl ennen päätehakkuuta. Toinen asia mitä ihmettelen, mihin kuviojako ja kehitysluokkajakautuma katoavat Perkolla aina jonnekin, vaikka ne ovat jaksollisen puunkasvatuksen kaikkein olennaisimmat asiat.

    Perko

     

    Runsaudensarvi, verottajan silmissä ja kuntakohtaisissa tiedoissa ne kannot ja neulaset ovat puuta ja tulona kaik’ yhes’ koossa!

    Verottajan linjaus (VH/4700/2023 ja aiemmat päätökset):

    Virallinen lainaus verottajan päätöksestä:
    ”Metsäbiomassa, mukaan lukien oksat ja kannot, muodostaa kiinteän osan metsätuloja, kun se poistetaan metsästä kaupallista hyödyntämistä varten.”

    Käytännön latinaksi:
    Stipites et aciculae in censu silvarum computanture
    (Kannot ja neulaset lasketaan metsätuloihin)

    Tämä linjaus yksinkertaistaa verotusta ja kannustaa täydelliseen biomassan hyödyntämiseen. 🌲♻️

    Päivästähän  on tulossa urheilussa voitokas ja vielä on jäljellä kauniita Päiviä! Tamppauksen tulosta voi kohentaa ja mieltä,  lisäillä toiseen kertaan erilaisia puunjakeita myynnin  kokonaistuloon!

     

Esillä 10 vastausta, 15,151 - 15,160 (kaikkiaan 15,394)