› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 14,580)
1 2 3 … 151 152 153 … 1 456 1 457 1 458

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 21.8.2021, 11:24

    Mm. Timppa on kertonut oman toimintatapansa jossa päätehakkuutulot vaikuttaa lähtötilanteeseen. On itsensä pettämistä, jos sitä ei oteta huomioon laskettaessa kiertoajan kannattavuutta.    Taimikon kiertoajan keskikasvun heikoin aika tulee kompensoitua vertailussa jk:n harveikkohakkuun jälkeisillä harvennusreaktioiden myöhästymisillä.  Siitä ei ole epäilystäkään  mihin suuntaan  ne vaikuttaa kok. kasvuun ja kannattavuuteen.  Johonkin tutkimukseen ja siihen viittaamiseen ei ole mitään uskomista ellei sitä ole julkaistu kokonaan ja kerrottu lähtöarvot myös.

    Ei mene nykyään 50 vuotta ensimmäiseen tuloon taimikon perustamisen jälkeen. Ei edes Pihtiputaalla.  N. 25-  30 vuoden päästä voidaan tehdä e-puuhakkuu ennen varsinaisia harvennuksia joissa asaadaan sitten tukkipuutakin.  Se onnistuu kuivahkolla kankaallakin jo Keskisessä- Suomessa.   E-puun tarve on keikauttanut (taas  kerran) kannattavuuslaskelmatkin eri asentoon koska pienpuusta saa nykyään  hyvän hinnan ; br tulo oli viimeksi yli 22 € /motti/ha ja motteja lähti n. 44 /ha.

    Tämä ei kummene jankkaamisella koska poterot on jo syvät eikä selvätkään asiat näytä menevän joillekin perille.

    mehänpoika mehänpoika 21.8.2021, 11:26

    Minusta tuntuu siltä, että jatkuvan kasvatuksen salliminen metsän käsittelymuotona jaksollisen kasvatuksen vaihtoehtona on MMM:n hirvestystä harrastavien päättäjien aikaansaannosta. Ehkä kuvitellaan, että taimikoiden hirvivahinkojen vähentyessä voitaisiin hirvikantoja lisätä vielä nykyisestä.

    Ei varmaan ymmärretä, että jaksollinen kasvatus jää kuitenkin valtamenetelmäksi, jolloin paineet hirvieläinten tihutöistä taimikoihin kohdistuisivat entistä pienemmille pinta-aloille. Silloin kuusettuminen jatkuisi viljelyn kautta entistä tehokkaammin.  Tästä johtuen metsien hiilensidonta olisi entistä heikompaa. Tämä olisi seurausta tuhojen lisääntymisestä.

    aegolius aegolius 21.8.2021, 11:40

    >agolius, tallensitko minun poistetut jutut?  Jäivät itseltäni tallentamatta. Muuten se tappio ei häviä vaikka miten värittää.

    On se tallessa. Haluatko takaisin? Ensimmäinen kappale oli ihan ok, mutta ehkä ”talebanismi” ja ”vanhat pierut” olivat turhia.

    Jos Perko päiväkaffeella hetken pidempään keskityt, niin selitän sitä kuvaasi (lukijoiden kuvissa) vielä. Sillä havainnollistetaan taloudellisesti optimaalisinta ajankohtaa tehdä päätehakkuu kahdella tutkitulla koealalla (tietyllä korkotuotolla, arvaan 3 %). Ennen kuvaajan huippua, puuston arvo kasvaa normikasvun ja arvokasvun seurauksena nopeammin kuin vaadittu tuottoprosentti (se 3 %) . Huipun jälkeen puuston arvo on noussut rahamääräisesti niin suureksi, että puuston lisäkasvu ei enää yllä vaadittuun tuottoprosenttiin (suhteessa puuston arvoon). Silloin aletaan tekemään ”laskennallista tappiota”. Euroja mo saa lisää edelleen, koska puusto kasvaa, mutta taloudellisesti optimaalisin ajankohta päätehakkuulle valitulla tuottoprosentilla on ohitettu.

    Tuollaista kuvaajaa ei oikein pysty tekemään jatkuvan kasvatuksen metsästä erirakenteisuuden vuoksi. Samaa taloudellisen ajattelun perusideaa voi kuitenkin käyttää molemmissa kasvatustavoissa: pyritään hyödyntämään arvokasvu, eli yksittäisen puun arvon hyppy tukkiluokkaan ja kahden tukin luokkaan. Yläharvennuksissa pyritään jättämään elinkelpoisella latvuksella varustetut lisävaltapuut, joilla on isompi arvokasvu vielä edessä. Kahden tukin puilla isoimmat arvopomput on jo tehty ja se saisi antaa tilaa muille, jos lähellä sellaisia on. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, eikä kyseessä siis ole vain jk:n käsittelytapa. Yläharvennushan on ollut jaksollisen harvennustapa jo pitkään.

    Edit. @Perko Mikä se opus oli, mistä kuva on? Voisin hakea kirjastosta. Oliko se Valkonen?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.8.2021, 11:48

    Ymmärtääkö Perko uudistamisinvestoinnin menoksi? Se selittäisi puheen kumulatiivisesta tappiosta. Metsänuudistamisinvestointi tuottaa tuloa samalla tavoin kuin sijoitus muualle kuin metsään. Uudistamiseen kannattaa sijoittaa jos katsotaan, että metsässä sijoitus tuottaa saman verran kuin muualla vastaavalla riskillä. Riski on metsässä yleensä melko matala, eli et menetä pääomaa ja saat sille kohtuullisen koron. Näkymän voi pilata vain lähinnä hirvi ja muut tuhot.

    Perko 21.8.2021, 11:48

    No, nyt jälleen mainitaan harveikko, se on sellaista potaskaa joka ei ole monikerroksellisen metsän  sisällä.  Oletan jo useimman tietävän millä tiheydellä monikerrosmetsää (= metsä) pidetään parhaimmassa tuotossa.  Siitäkin on kirjallisuuta.   Harveikot  ovat aukko- insinöörien hoitoaloja.   Havaintoni taimikasvusta on,; 30- 40 cm pituutta tullut kesässä.

    Mutta , hyvä Puuki kun palasit!

     

    aegolius aegolius 21.8.2021, 12:10

    >Ymmärtääkö Perko uudistamisinvestoinnin menoksi?

    Olematta Perko. Onhan se meno. Menoja on myös:
    -mahdollisen heinäyksen kustannus
    -varhaisperkaus
    -mahdollinen boorilannoitus
    -taimikonhoito
    -mahdollinen ennakkoraivaus
    -ensiharvennuksen hakkuukustannus ja lähikuljetus
    -mahdollinen lannoitus

    Eihän menoerä muuksi muutu, vaikka hyvinkin kannattava investointi  saattaa olla.

    >No, nyt jälleen mainitaan harveikko, se on sellaista potaskaa joka ei ole monikerroksellisen metsän sisällä.

    Olematta Puuki, arvaan, että hän tarkoittaa jk:n lakirajalle tehtyjen hakkuiden tiheyksiä. Nehän ovat tiheydeltään metsänhoitosuositusten alarajan alapuolella ja siksi ”harveikko” on jopa osittain perusteltu, vaikkakin negatiiviselta kalskahtava. Muistutuksena, että tässä jk-pioneeri Arvo Kettunen harmittelee liian kireitä lakirajoja. Mieli siis tekisi harventaa vielä vähän sen alle:
    http://kettunenarvo.blogspot.com/p/blog-page_31.html

    Perko 21.8.2021, 12:22

    Lisäys:  @ agolius ,  kysy vaikka : Tuottava metsänkasvatus : Metsäntutkimuslaitos , Hynynen , Valkonen… ym  . Tuo on miun  muistista.

    Puu Hastelija 21.8.2021, 12:30

    ”Kaikkea saa kertoa vaurastumisesta  ja uskoa mutta ne ovat kuin Putiniin puheet eivätkä muutu todeksi.

    Voi Perko parkaa, kun koville ottaa. Kateus on kamala tauti.

    Kävin tuon rääseikön sisältämän palstan virallista paperinippua läpi,  mutta en valitettavasti löytänyt sieltä arviolaskelmiani tai edes mhy arviota. Ovat varmaan jossain mappi össä. Sen sijaan siellä oli joku Liljeroosin allekirjoittama saatekirje, jonka mukaan 2007-2008 talvella toteutettu hakkuu, josta ei ole tehty uudistamisilmoitusta ja miten uudistaminen velvoittaa uutta omistajaa. Eli reilu 13v kulunut ja vasta nyt on näkyvissä joissain jätetyissä puissa kasvun elpymistä. Eli n. 10v negatiivisella tuotolla. En mitenkään pysty perustelemaan itselleni tätä väitettyä parempaa tuottoprosenttia, oli pääoma miten pieni tahansa,  koska lopputuloksena se ei tuota euroja.

    Sen lisäksi voi vain ihmetellä, miten muka uudistamiskulut olisivat kumuloituvaa tappiota joka kertautuu ainakin 70v? Käydään nyt vaikka kurkkaassa metsätilojen tila-arvioita. Maapohja 500e/ha t2 taimikko 3500e/ha. Tällä hetkellä alle 20v aukkohakkuun jälkeen pääomaa olisi otettavissa ulos 4000e/ha. Ei huono.

    aegolius aegolius 21.8.2021, 12:39

    >Lisäys: @ agolius , kysy vaikka : Tuottava metsänkasvatus : Metsäntutkimuslaitos , Hynynen , Valkonen… ym . Tuo on miun muistista.

    Omasta hyllystä löytyi vuoden 2005 painos Hynynen, Valkonen, Rantala: Tuottava metsänkasvatus. Tuossa painoksessa ei tuota kuvaa ollut. Selasin kirjan läpi kahdesti sivu sivulta. Julkaisemasi kuva on markka-ajalta, joten kirjastosta täytyisi etsiä vanhempi painos.

    On kyllä lukemisen arvoinen opus, suosittelen! Mukana on useita todellisten koealojen tuloksia. Ne ovat erityisen kiinostavia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.8.2021, 12:54

    Jatkuva kasvattajan on välillä pakko hakata metsä harvaksi metsän uudistamisen vauhdittamiseksi, ja silloin hän kärsii puuntuotannossa tappiota. Samalla lailla kuin avohakkuun jälkeen alue on joitakin vuosia kasvultaan pientä. Visakallo ilmeisesti tarkoitti ”kertaluonteisella” hakkuulla ainakin osittain tätä: poimintahakkuun voi tehdä yhden kerran, jos metsän rakenne on sillä hetkellä sopiva, mutta muita jk-hakkuita ei kannata tehdä.

Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 14,580)
1 2 3 … 151 152 153 … 1 456 1 457 1 458