Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,221 - 15,230 (kaikkiaan 15,394)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Sitten on  muutettava korjuunkustannuksia. Eestissä on olut tienvarsihinnat monikertaiset!  Suomalaiset ostajat ovatko etevämpiä, tai myyjät ovat  hölmömpiä varmaan molempia.  Jalostus asenne ei  suosi alkutuotantoa, raaka-aineenkin voi viedä sinne missä se antaa parhaan tilin.   Sellupaali on paljolti jalostamaton raaka-aine.

    Jovain Jovain

    Tuskin globaalit hinnat poistavat sitä, miten suomessa toimitaan. Klusterilla on omat toimintatapansa ja tuskin on väärin todeta, hakaniemi tykkää. Puuhuolto toimii ja tuottaa erin omaisesti, mutta menee samaan tapaan kuin yhteiskunnassa. Alijäämillä ja edunsaajan hyväksi menee, aika paljon olisi kirittävää? Ikoninen puukauppa? Jopa metsänhoito nähdään uhkana?

    Timppa Timppa

    Kannattaa verrata hehtaarikohtaisia myyntituloja.  Tietysti toisilla raukoilla ei ole mitään myytävää.  Ei silloin ole mitään käsitystä metsätalouden kannattavuudestakaan.

    Kasvatustavalla voidaan vaikuttaa kasvuun.  Toisten metsät kasvavat tuplasti sen mitä toisten.  Kiinteät kulut vat kuitenkin samat.

    Makarov

    Hyvän kehitysluokan omaavalta metsätilalta pystyy käytännössä vuosittain hakkaamaan kasvun verran puuta. Jos on kaksi 1000ha tilaa, toisen kasvu on 3000m3/Vuosi ja toisen 7000m3/Vuosi on vuosittaisessa hakkuu määrässä jo melkoinen ero vaikkei käyttäsikään kaikkea hakkuu reserviä. Mutta hei, metsätalous on näin yksinkertaista kun sen ymmärtää.

    Timppa Timppa

    Juuri noin.

    Sekin kannattaa huomata, että hakkuutavalla on vaikutusta ykskköhintoifin.  Tietysti myös leimikon kasvaessa kantohintakin noisee.

    Puuhastelija

    Mikä olisi 1000ha tilojen puustomäärä? Voisiko molemmissa olla keskimäärin sama määrä? Ja onnistuuko käytännössä hakata aina kasvun verran? Toki nuin isoilla ja varsinkin kuvitteellisilla aloilla mahdollista. Mutta mielenkiintoinen esimerkki Makaarovilla

     

    Visakallo Visakallo

    Kyllä tuo Makarovin esimerkki toimii vallan hyvin käytännössä myös pienemmälläkin metsäpinta-alalla. Olennaisinta on pyrkiä pitämään oikea kehitysluokkajakautuma, ja että kaikki hoidot ja hakkuut tehdään ajallaan. Hakkuiden vuosittaisuus tarkoittaa tietysti keskiarvoa, silloin kun hakkuut tehdään muutaman vuoden välein järkevinä kokonaisuuksina.

    Perko

    Uskomustieto on mo/yritysjohtajilla tuotannonohjauksessa. Sitä ei oltu missään kokeiltu eikä testattu. Toistavat sitä toisille tamppaajille  kuin  muslimit  päivänrukouksissa.  Miljoonat hehtaarit  on  sotkettua vielä  tuottamatonta 40 vuotta ja lisää tulee!  Alle 15 %  on  enää myyntiin mahdollista sahapuuta.

    Jovain Jovain

    Ei voi olla totta, onneksi kysymys on vain väittämistä. Olen ollut 60 luvulta lähtien jk metsien kanssa tekemisissä ja omissa metsissä on aina ollut molempien hoitomuotojen metsiä. Sopivat samaan metsään ja molemmat hoitomuodot tuottavat tulosta. Eihän väittämänne toimi edes teoriassa. Siis väittämänne jk metsän jopa tuplaa alemmista tuotoista. Jos ja kun jk metsää kasvatetaan samoilla puustopääomilla kuin jaksottaista, jk tuottaa kokoajan ja jaksottaisen tuotto on vain kierron jälkipuoliskolla. Tuplat menevät helposti toisin päin ja onhan metsän investointikuluissa ja hoitokuluissa huomattava ero. Näin karkeasti ilmaistuna, väittämänne ei voi pitää paikkaansa?

    Perko

    Susivaaran ”Osara” koe todisti, että luonnon riistäminen ei ole edes taloudellisesti järkevää. Kestävä metsänhoito olisi tuottanut enemmän rahaa – ja säästänyt metsän.

    Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, LUKE, KTM:n metsätalousraportit.

    Miksi  tungette nuo pimeytenne tänne jk -sivulle ?   Jatkuvana peitteisenmetsän  jatkuva  tukkipuunmyynti  on  metsälle korjaavaa  ja myyjälle myös tuottavaa käytäntöä.

Esillä 10 vastausta, 15,221 - 15,230 (kaikkiaan 15,394)