Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,731 - 15,740 (kaikkiaan 16,922)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    Voin kertoa, että jos esitykset olisivat vakuuttavampia, taimettumiset varmempia ja tuotokset todellisia, harkitsisin oikeasti jk:sta. Ja alun tuotokset eivät lähde yläharvennuksin jatkuvasta. Se väärentää alunperinkin laskelmat!

    Tuon videon utopiat murensivat taas ajatusta. Esim. Osmo kehtaa kehua nelirattaisen moton ottavan yli kiinnon rungon 10m päästä, ja syöttävän sen ilmassa ollen tyven alistaimikon sisään laatu tietysti varmistettuna, kaatosahaus tasattuna. Latva mätkähtää kuitenkin kanveesiin, ja entä sitten…!!

    Puu Hastelija

    Mitä varten teille tarvitsee mitään todistaa? Kun luettu ja kuvista nähty ei se riitä niin pölkkyynne ei silloin uppoa asia.

    Tehty virallinen mittaus, kasvu  23 mottia/ha

    jk tuottaa silloinkin  8 -12 m3/v   tukkipuun hinnalla 85 €  joka vuosi  

    Luetusta on nyt voitu päätellä,  että jatkuvassa kasvatuksessa kasvu voi pudota 1/3 alle 2vrk. Edelleen on kuitenkin epäselvää, miten alhainen jatkuva kasvu todellisuudessa on.

    Omakohtaisia kokemuksia: Varhaisperkauksessa aukon reunan luonnontaimien laatu käsittämättömän huonoa. Lähtevät kiemurtelevina lyly puina ja ovat jo nyt istutustaimiin nähden jääneet takamatkalle ( vaikka lähtötilanteessa olleet 5x pidempiä). Lisäksi varhaisperkauksessa olen joutunut käyttämään raivaussahaa enemmän näiden luonnontaimien kanssa,  kuin istutetulla alalla. Ovat aivan liian tiheässä.

    Oikeaoppisestihan näitä luonnontaimia, joilla on tuhansien vuosien paikallinen genetiikka ei kuuluisi laatu/tiheysharventaa, jolloin ei tule kuluja ja kaikki kehittyvät tukkipuiksi.

    Toisessa kohteessa, jossa oli näkyvissä luontaisesti syntynyttä kuusentaimikkoa poistin alueen kuuset ja jätin männyt ja koivut.

    Tuosta aikaa ehkä viitisen vuotta. Nyt kävin aluetta tarkastamassa. Toistaiseksi ei ole mitään kasvuteaktiota havaittavissa, eikä valopuiden taimia ole vielä havaittavissa. Täytyisi ottaa relaskooppi mukaan,  niin saisi ppa. Silmämääräisesti harvaa, mutta osaavat nuo toki pettää silmää.

    3. Kohde, jossa vastaavasti tuli koneella poistettua suurimmat kuuset, koska pohja hikevää ja ottaa mukavasti tainta. Lopputulos: kesällä otettiin loput vielä pystyssä olleet kuuset pois (ja kerättiin taas kaikki kaatuneet, 2x aiemmin manuna haettu kaatuneita). Tämän jälkeen kaivettiin ojat,  jotta liika vesi saadaan pois, jotta edes seuraavalla puusukupolvella olisi parempi mahdollisuus pysyä pystyssä.

    Sikäli nuo omat kohteet todistavat,  että jatkuvassa hakkuussa on mahdollista päästä hakkaamaan tukkia vuosittain,  mutta puustopääomat eivät sitä kyllä kestä.

    Perko

    Harvalla historiantiedolla voi ennustaa tulevaa yhtä hyvin kuin puidenkasvulla, tulevan kasvun  ja tuotosta saadun tulon.

    Tämäkin: Harvennusten vähentäminen johtaa suurempaan puuntuotantoon ajan myötä, sillä harventamattomat metsiköt tuottavat viljavilla kasvupaikoilla systemaattisesti enemmän puuta. Tämän tiedon hyödyntämiseksi tulisi välttää tarpeetonta harventamista ja suosia myydessä yläharvennusta, sillä se on tuottavampaa ja pitää metsikön kasvun kannalta tärkeät pienet ja keskikokoiset puut kasvussa.   Näin  on asia selvitetty.

    Aha;  se  ei vieläkään ole puu-päähän tarttunut eikä ainakaan uponnut.   Samaa sarjaa kuin jollekin on polkupyörä etenkin sen nopeus. Aukon reunapuut ovat varmaan jotain  muuta kuin pitkäaikaista jatkuvaa kasvatusta. Niin miksi ovat innostuneet tänne niistä ongelmiaan selittämään.

    Juniori Juniori

    mikäli vesakko raivataan vuosi tai kaksi suosituksia aikaisemmin, työmäärä kutistuu 10-25% verrattuna siihen ,että on toimittu yleissuositusten mukaan.

    Mitä raivausta suorittava tarkoitat vesakon raivauksella? Taimikon varhausperkausta?

    suorittava porras suorittava porras

    Varhaisperkaus ja th rehevillä maapohjilla tiiviimpään tahtiin.. Aloitus aikaisemmin ja seuraava/t raivaus 2- 3 vuoden välein. Viittä vuotta ei kannata odottaa tai urakka käy työläämmäksi ja taimikon kehitys kärsii. Parempi käyttää raivaussahaa intensiivisesti taimikon kasvatuksen  alkuvuosina verrattuna siihen , että joudutaan ahertamaan sahan kanssa nuoren metsän kunnostuksissa ja hakkuita edeltävissä ennakkoraivauksissa.

    Perko

    Pölvästit eivät osaa lukea edes isoilla kirjoitettua palstan otsikkoa,  on ne hölmöläisiä !

    KuneKoski

    Niinpä. Siinä on tuo sana ”käytännössä”

    Puu Hastelija

    ”Aukon reunapuut ovat varmaan jotain  muuta kuin pitkäaikaista jatkuvaa kasvatusta. Niin miksi ovat innostuneet tänne niistä ongelmiaan selittämään.”

    Eikö tuo aukon reunapuu, olemassa oleva taimiaines olekaan vastaava, kuin jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksessa isomman puun kaadon jälkeen tilaa saava ja jatkuvaa tukkia kasvattava puu? Käykö oikeassa jatkuvassa kasvatuksessa siis niin, että isompi puu kaadettaessa sitä ikänsä väistäneet pimeydessä sinnitelleet seuraavan sukupolven puut oikaisevat runkonsa ja vuosikymmenten aikana muodostunut lyly poistuu?

    Minun olisi siis vain täytynyt ymmärtää ottaa tuollakin kohteella vain suurimmat puut pois ”Tämän tiedon hyödyntämiseksi tulisi välttää tarpeetonta harventamista ja suosia myydessä yläharvennusta, sillä se on tuottavampaa ja pitää metsikön kasvun kannalta tärkeät pienet ja keskikokoiset puut kasvussa.” jolloin pienten puun alkujen rungot olisivat suoristuneet ja ne olisivat osanneet asettua oikeaan tiheyteen?

    Toisaalta,  kuten tuossa toisessa käytännön kohteessa kävi, niin valtapuiden harvennus aiheutti merkittävän tuulituhojen kierteen. Eihän tämänkään pitäisi olla mahdollista? Eihän?

    Harvennusten vähentäminen johtaa suurempaan puuntuotantoon ajan myötä, sillä harventamattomat metsiköt tuottavat viljavilla kasvupaikoilla systemaattisesti enemmän puuta.

    Joo,  mutta mitäpä sitä pyöräillessä aikaa ajattelemaan. Ne ovat aivan erilaisia puita, kun jatkuvan metsissä kasvaa. Osaavat oieta isomman väistettyä ja asettua sopivalle tiheydelle kasvamaan. Eivätkä kaatuile yläharvennuksen jälkeen.

    Perko

    Käyhän se noinkin, pääasia jotta on itse tyytyväinen  ja aina parempi jos tuntee onnistuneen. En ole ihan  selkeyttänyt kuvaa mistä lienee kyse aukossa ja ylispuiden  varjoissa , sillä ei ole väliä.  Jatka vaan samaan malliin kyllä se siitä hyvä tulee!   Äläkä  liikkaa rehki ettei tule revähdyksiä.

    Puu Hastelija

    En koe onnistuneeni, jos yläharvennettu kohde muuttuu siemenpuuasennoksi 3v harvennuksesta.

    En koe onnistuneeni, jos luontainen taimiaines osoittautuu heikkolaatuiseksi ja on jo 5-6v istutuksesta jäämässä myös kasvullisesti jälkeen jalostetusta taimiaineesta.

    Ehkä koen onnistumista, mikäli tuo kaikki kuuset pois alue kehittyy 2 vaiheiseksi metsäksi, jossa n. 10 v kuluttua olisi terhakka kuusen taimikko nousemassa. Hämmästyttävän hidasta sen kehitys vaan näyttäisi olevan.

    Ei se mitään, jos et täysin onnistunut ensi lukemalla sisäistämään ajatusta tuosta kirjoitelmastani. Se sisältää huomattavan paljon viittauksia esiin tuomiiso asioihin, josta syystä sitä ei ole lainkaan helppoa ymmärtää.

    Olen pyrkinyt myös välttämään rehkimistä ja ylipäätään luopumaan työn teosta. Tämän johdosta kalenteri on täyttynyt ennen nälemättömästi, enkä ole ehtinyt edes sitä vähää metsätöihin kuin aiemmin.

    Piakkoin olisi kuitenkin tarkoitus palata Suomeen,  siellä on kuulemani mukaan jo etelää myöten talven tuntua.

    Täytyisi kesän taimikonhoitokohteet käydä mittailemassa. Varhsisperkausta iseita hehtaareja. Sitten ehkä jo ketjusahan vuoro.

    Saatan laatia matkakertomusta, jos tuota saa aikaiseksi

Esillä 10 vastausta, 15,731 - 15,740 (kaikkiaan 16,922)