Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,741 - 15,750 (kaikkiaan 16,922)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    ”…Tämäkin: Harvennusten vähentäminen johtaa suurempaan puuntuotantoon ajan myötä, sillä harventamattomat metsiköt tuottavat viljavilla kasvupaikoilla systemaattisesti enemmän puuta. Tämän tiedon hyödyntämiseksi tulisi välttää tarpeetonta harventamista..”

    on perkolaisen täysin päinvastainen yllytys tutkimustietoon nähden. Kyllähän laadutonta rojua syntyy ja kehittyy sakeasti, mutta ensinnä kasvussa hävinneet alispuut ovat jo luonnostaan huonommin kasvavia. Ne poistaen ja kasvutilan takia vaiheittainen laatuharvennus takaavat tukin tuotannon. Kun näitä kiinnon puita on loppukasvatuksessa se 500 kpl, tulos on taattu. Korjuun hallinta ja ajoitus ovat vain jaksollisen etuja.

    suorittava porras suorittava porras

    Vielä tuosta harvennusten vähentämisestä. Eikös jk:ssa peuhata metsässä kahdeksan vuoden välein ? Varsinaisia harvennuksia tehdään yleensä vain kaksi tai yksi jaksottaisen menetelmän puolella. Jk on siis käytännössä myös jatkuvaa ja liian tiheään toistuvaa harvennusta, jonka seurauksena puustopääoma hupenee.

    mehtäukko

    Perkolainen väittää peuhaavansa ja vain tukkien kimpussa. Videon Osmo kertoo poistavansa kaikki huonolaatuiset kuitumittaiset, mutta hyvälaatuisiakaan ei väljennetä!?

    Hyvin uskottavaa on meininki.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se lisääntyykö harvennusten tiheys vai ei riippuu varmaan alueesta ja kasvupaikasta. Etelän parhailla alueilla käydään nykyään jaksollisessakin melkeinpä 15 vuoden välein kun kiertoaika on lyhentynyt. Pohjoisempana varmaan jk:nkin harvennusvälit ovat pitemmät?

    Perko

    Niin se kun on monen tasoista kansalaista parasta hakemassa maaperästä,  polkupyörä etenkin sen nopeus ei selkene jollekin esimerkiksi, niin  harvennusajanväli onkin tosi mutkikas juttu perustella.  Rahanhaku on mahdollista jk puustosta harvennuksen jälkeen vaikka het’ seuraavana päivänä, paljaaksihakkuulta hieman myöhemmin.   Oli uutisissa, että Suomen metsien kasvun hiipuminen on pysähtynyt.  Tarvittiin  muutos reilu 10 % siirtymä  vapaisiin ”jk” kasvatuksiin. Ei ollut miten se onko tulojen hiipuminen puusta  tehnyt saman.    Jatkuva kasvatus yltää  pitkälle!

     

    mehtäukko

    ”…niin harvennusajanväli onkin tosi mutkikas juttu perustella…” sellaiselle tyypille, joka ei ymmärrä taaskaan metsätalouden peruskäsitteitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei kai se päätöksenteko käytännössä kovin mutkikasta ole. Mennään uudelleen hakkaamaan, kun on taas otettavaa riittävä määrä.

    mehtäukko

    Latvuston supistuminen, markkinat ja senssit.

    Perko

    A J ratkaisi polkupyörätestin puhtaasti , ukolla on ratkaisematta ja ilmeisesti pysyy niin.  Sillä samalla  opilla  voittaa hakkuuvälinratkaisussa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pohjapinta-ala myös hyvä apu riittävän poistuman laskennassa. Luston paksuus auttaa myös päätöksenteossa – esimerkiksi kasvaako kuusialikasvos.

Esillä 10 vastausta, 15,741 - 15,750 (kaikkiaan 16,922)