› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,761 - 15,770 (kaikkiaan 15,801)
1 2 3 … 1 576 1 577 1 578 1 579 1 580 1 581

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 16.11.2025, 18:15

    Suorittavan teksti on selvää, kuinka käy jk-hatelikossa: …”Luontaisia taimia jätettiin tarkoituksella loppuunajetun jk-rääseikön  yhteen kulmaan…. mitä tapahtuu,kun aletaan kasvattaa uutta metsää neljäkymmentä vuotta juroneista luonnontaimista…”

    Mehtäukon taimikko on jaksollisen alla ja viisi kertaa nuorempaa. Perkolaisen olisi jo ollut aikoja sitten annettava periksi. Suoltaa aivan puurot ja vellit sekaisin.

    Jovain Jovain 16.11.2025, 18:52

    Olikohan sillä väliä, minkä hoitomuodon metsässä taimikko on, jos on kelvollinen ja pidetään säästettävänä.   Yleisenä huomiona, eihän jk metsää määritellä iän perusteella, ikä voi olla esim. korjuuväli sen 10 vuotta. Valitettavasti jk metsää pidetään, ikääntyvän puuston hiipuvana metsänä, niin myös väärän käsittelytavan hiipuvana metsänä. Eihän se näin voi olla, jk metsää hoidetaan ja nuorennetaan jokaisella käsittelykerralla ja puustoa ohjataan, pidetään metsän kehitys jatkuvana.

    mehtäukko 16.11.2025, 18:58

    Jojo neuvoo vaan kaksospuolikkaan töppäilyjä. Tökerösti sekoittelette ja kilvan asoita.

    Perko 16.11.2025, 20:45

    Tuossa ukolla kun on kolme erilaista systeemiä esittelyssä niin miten ennekoit niistä rahhaa kertyvän seuraavien 28 vuoden aika ja minkälainen puusto  siinä on silloin?  Varsin helppo kysymys ammattilaiselle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.11.2025, 21:23

    Kyyti on kylmää tällä palstalla. Toivottavasti jossain metsäpalstoilla onnistutaan paremmin. Muutkin kuin alan mestari Osmo Palosaari.

    suorittava porras suorittava porras 16.11.2025, 21:42

    Lisää löylyä. Miten luulette tulevien puusukupolvien selviytyvän nopeasti lämpenevässä ilmastossa, kun tämän hetken jk- puiden perimä saattaa olla ajalta 160-200 vuotta sitten. Tuolloin ilmasto oli lämpötilan osalta huomattavasti nykyistä viileämpi. Nopeampi kierto parantaa puuston selviytymismahdollisuuksia , kun mutoksiin sopeutumaton aines voidaan karsia ajoissa pois. Jalostetuista puista on saatu tähän mennessä metsien kasvatuksessa merkittävä (20-25%) hyöty , joka menetetään ,mikäli jatkuva kasvatus jostakin syystä yleistyy.

    PS. Ajattelemisen aihetta antoi mielipidekirjoitus jk:n riskeistä tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudessa. Liian vanhaan perimään tukeutuminen on yksi riskeistä, joka eskaloituu ilmaston lämpenemisen myötä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.11.2025, 22:29

    Kiitos suorittava porras, oikein mielenkiintoista. Martti Kinnari MT:ssä:

    ”Nyt kasvunsa aloittava kuusentaimi on syntynyt esimerkiksi 80-vuotiaan vanhempaispuunsa siemenestä ja tätä edellinen, todennäköisesti kaadettu isovanhempaispuusukupolvi on saanut alkunsa ehkä 160 vuotta sitten, nälkävuosien ja niin sanotun pienen jääkauden aikaan. Luontainen metsän uudistaminen voi siten johtaa geneettisesti vanhentuneen perimän siirtymiseen eteenpäin, mikä ei liene optimaalista muuttuvassa ilmastossa.”

    En oikein hahmota takana olevaa ajatusta. Ehkä ajatellaan että nuoremmista puista eli siemenviljelmiltä tuleva siemen olisi geneettisesti sopeutuneempaa nimenomaan nykyiseen ilmastoon? Jalostuksen tuottama paremmuus on siinä että valitut alkuperät ovat olleet paremmin kasvavia ja/tai laadukkaampia, esimerkiksi puun oksakulma voi olla suurempi ja oksat ohuemmat. Ilmastollisen sopeutumisen suhteen niitä ei liene valittu, vaan siitä huolehditaan määräämällä siemenen sallituista käyttöalueista.

    suorittava porras suorittava porras 16.11.2025, 22:43

    Martti Kinnari näkee metsän kohdalla yhteyksiä kasvinjalostuksen vaikutuksiin peltoviljelyssä. Johtopäätökset ovat peräisin siltä puolelta ja täysin loogisia.

    Ei olisi pahitteeksi , että muutkin perehtyisivät kasvinviljelyyn. Siellä tehdyt väärät valinnat on todennettavissa vuodessa. Metsässä tuloksia saa odotella vuosikymmeniä, jona aikana samoja virheitä ehtii toistamaan monta kertaa. Jos tuottavuuden kehityämistä mietitään, samaa virhettä ei kannata tehdä monta kertaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.11.2025, 22:55

    Metsässä jalostetut ja villit geenit sekoittuvat ja luonnonvalinta hoitaa loput. Viljelyn etu olisi ehkä pikemminkin että sen avulla voimme kokeilla eteläisempiä alkuperiä ja uusia puulajeja muuttuvassa ilmastossa. Mutta ehkäpä joku metsägenetiikan osaaja vastaa Kinnarille vähän taitavammin.

    Perko 16.11.2025, 23:04

    Kylmää on muutenkin, metsän monet puuttomat paljaat heinikot lähes sääliksi käy omistajia tienvarsinäyttelyssä.  Pitkät puuttomat jaksot ovat tuotannossa se pahin syöpä.  Pelkoa eivät tunteneet silloin kun siihen  sellukattila tekniikkaan opetetut alamaiset eivätkä nyt irti pääse.  Noissa m ukk:n kolmesta kuvassa on puut ja niistä kuitenkin joskus saa tuloja ja jos ei tuhoa järjettömästi  niin tuotanto säilyy plussalla .

Esillä 10 vastausta, 15,761 - 15,770 (kaikkiaan 15,801)
1 2 3 … 1 576 1 577 1 578 1 579 1 580 1 581