› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,841 - 15,850 (kaikkiaan 16,922)
1 2 3 … 1 584 1 585 1 586 … 1 691 1 692 1 693

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 20.11.2025, 11:10

    Nykyiseen arvoon verraten paljaaksihakkuilla pakolla tuhotut metsät olivat kolmekertaa tai yli tuottavampia kuin nykyiset 25 % tukkipuumetsät.   60 luvun  myynnit 60 % tukkipuu metsitä nykyiseen 30% saantoon ja kuluihin. Siinä on iso ero!  Ette osaa nostaa € tulosta aukosta  niin  sekö on kenen syytä!   A J kaivoi Silva Fennica puuvaratiedot  1951 vuodelta syyttäkää häntä tutkimuksista.  Niistä riitti myyntiä näihin päiviin asti

    Puuki on ollut  siinä tuhoon johtaneessa muutoskoulutuksessa,  kerro miten myyntituottavuus saadaan takaisin.

    mehtäukko 20.11.2025, 11:11

    Tässä on koko ajan oltu puolustuskannalla, ja yritetty torjua jk-vale-informaatiota. Siinä on myös onnistuttu, sillä missään asiassa propagandan suoltajat eivät ole päässeet hekottelemaan ”voitolla”. Puolestani tehkööt hatelikoissaan mitä hyvänsä, mutta valheillakin on rajansa.

    jupesa 20.11.2025, 11:15

    Samaa mieltä mehtäukon kanssa.

    Olen varmaan 10 x kertonut miten oikeasti pitää metsän tuotto laskea; tilanteen mukaisesti eikä jotain 100 vuoden takaisia uudistuskuluja arvaamalla.

    Perko 20.11.2025, 12:08

    Ehkä  aukon keksintö ja ylistys oli kuin Veikko Lavikaisen laulun  väärä vitonen.  Ryöstivät teollisuudelle sillä uudistuksella  hyvät jatkuvan kasvun metsistä jatkuvuuden puut KORVAUKSETTA!   Orjuuttivat vähäväkiset  tamppaamaa ostamaan taimet ja raivaamaan !! Mikko  viritteli  Marttojen uumalle valjaita  sopiviksi.  No mites on  milloin sinne aukkoon ilmestyy kaksinkertaiset tukkipuut?  Aikaahan olis ollut jo pelastuksen näyttäytyä.  Kertokaa  kun on mukamas tuplaantunut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.11.2025, 12:08

    Vanhojen vmi-mittausten tietoja voi katsella esimerkiksi siitä Silva Fennican artikkelista jossa kuvataan pitkäaikainen metsävarojen kehitys. En ole katsonut millaisia tukkien määriä eri puolilla maata esiintyi ennen harsintajulkilausumaa, mutta veikkaan, että ei ollut hurraamista niissä eikä uudistumistuloksissa. Luken VMI-laskentapalvelussa näkyy vain VMI10-VMI12.

    Sauli Valkonen vastasi juutuupissa että keskimäärin 150 m3 löytyy jk-metsästä Lapinjärvellä. Vastaisiko tämä kenties pohjapinta-alaa 10 – 25? Pienet ja isot puut haittaavat erirakenteismetsässä jonkin verran toistensa kasvua. Jk voi johtaa kahden em. tekijän vuoksi  kasvupaikan tuotospotentiaalin hienoiseen vajaakäyttöön? Tämä ei haittaa, jos sillä vältetään isot uudistamis- ja hoitokulut, vaan kannattavuus voi silti olla hyvä, jos homma vain pyörii. Puuntuotos jää kuitenkin väistämättä alemmaksi. (Muokattu.)

    Perko 20.11.2025, 12:21

    Turhaan Silva Fennican artikkeli oli esittää eivät he lue.   Eläinten jätöksiä nuuhkivat, niistä he luontevasti keskustelevat. Ovat aitoja kuin savannin keihäskansa,  Isä Jumalan hienoita viljaa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.11.2025, 12:37

    Heiniintymisraja on edelleen hakusessa. Onks tiatoo?

    Perko 20.11.2025, 12:44

    On ,  vaihtelee kohteen mukaan.  Kerron ehkä  miten  tiheys  siihen määritellään  sitten jos  palstalle kirjoittajien tapa muuttuu sopivaksi.

    Timppa Timppa 20.11.2025, 13:32

    Ei sellaista ole.  Paikalle voi kasvaa heinää, mustikkaa, saniaista tai vattua.  Riippuu myös maaperän kosteustilanteesta.   Lapinjärven kosteissa oloissa syntyi hyvin uusia kuusentasimia, joista suuri osa kuoli pienenä.  Yhteismetsän kuivemmille maille syntyy uusia kuusentaimia hyvin vähän.

    Mutta oleellisempi kysymys varmaan tuhannen kerran.  Miksi pohtia systeemiä, joka tuottaa parhaassa tapauksessa lahovikaisia kuusia.  Huonommassa ei niitäkään.  Ei tuota koivuja tai mäntyjä.  Kasvu aina heikkoa ja puunhinnat huonoja.  Altistaa jäävän puuston monille tuhoille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.11.2025, 13:54

    Puhutaan nyt kuitenkin edes  rehevistä (eli mustikkatyyppiä ja lehtomaista kangasta vastaavista) turvekankaista. Niillehän jatkuvaa kasvatusta halutaan sovitella. Niissä kosteus ei välttämättä ole ongelma taimettumiselle, varsinkin jos ojia ei kunnosteta, ja parhaassa tapauksessa vesipintaa voi säätää padoilla. On ennustettu että kuivuus voi olla tulevaisuudessa ongelma turvemailla. Myös liika vesi joinakin vuosina.

Esillä 10 vastausta, 15,841 - 15,850 (kaikkiaan 16,922)
1 2 3 … 1 584 1 585 1 586 … 1 691 1 692 1 693