Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,851 - 15,860 (kaikkiaan 16,922)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Metsuri motokuski

    Tänään meille tulleessa metsälehdessä oli hyviä artikkeleita aiheesta. Sinne jopa kaivataan yksityisiä metsänomistajia mukaan tutkimukseen.  Kannattaa varmaan lukea niin voi sinne pohtia onko väittely vielä ajankohtaista.

    Nostokoukku

    Suorittava kertoi tuossa aikaisemmin kuinka meneteltiin, jos metsä oli hakattu pilalle tai uutta taimiainesta ei ollut syntynyt riittävästi. Tilan metsät rauhoitettiin määrä-ajaksi tai kunnes rikos oli sovitettu. Tiedän yhden vähän huvittavankin tapauksen vuosikymmenten takaa. Isännällä oli vähän isompi rahantarve. Hän ehdotti metsäänsä eräälle kuviolle avohakkuuta vaikka metsä oli siihen vielä vähän nuorta. Herra isoiso metsäherra ei suostunut avohakkuuleimikkoa tekemään. Varovainen halventaminen kyllä kävisi. Takana oli ajatus, isännän rahapulan tuntien, tehdä hänelle koko tilasta pankinjohtajan kanssa kimpassa jossain vaiheessa Italialaine tarjous ”josta ei voi kieltäytyä”. Eli koijata tila itselleen. Isäntäpä palkkasi korkkiruuvinkiero hakkuumiehen tekemään hankintana sen varovaisen harvennuksen. Sopivat keskenään kuinka ”harvennetaan”. Kun harvennus oli viittävaille valmis, metsuri ilmoitti isolle metsäherralle, että hänen mielestään metsä oli menossa pilalle. Katselmuksessa näin todettiin ja isäntä velvoitettiin kaatamaan loputkin puut ja huolehtimaan ”uuden kasvun aikaansaamisesta”. Isäntä sai rahansa ja ilmoituksen tehnyt hakkuumies istutustöitä.

    Metsuri motokuski

    Täällä pohjoisessa keski-suomessa tuo oli hyvin tyypillinen tapa jolla pienet tilat otettiin hallintaan. Monen perillisen nykyisen metsänomistajan metsät ovat tuolla tavalla koijattu yhdessä pankinjohtajien avustuksella.

    Eräskin tilan koijannut sanoi että oli halpa tila. Reilun hehtaarin aukolla sain koko tilan maksettua. Sitä ennen  oli laittanut tilan metsät hakkuukieltoon.

    mehtäukko

    Siellä ovat hääränneet autokauppiaat, metsä/ kiinteistökulanssit ja sukulaisetkin…

    Metsuri motokuski

    Niitähän ne olivat ja osa oli myös metsäalan toimijoita.

    Jovain Jovain

    No, Voi olla tämän hetken suosituksilla koijaaminen, hyvinkin helppoa?

    Mielestäni lähtökohta lähestyä jk metsää ja luonnon ohjausta on väärä. Se ei lähtökohtaisesti ole tuottamatomaan paljaaseen maahan operointi, vaan valmiit luonnon taimistot ja uusiutuvat metsät. Mieluummin näin päin, jo siitä syystä, että luonnon ohjailu ei onnistu. Luonto kiittää ja metsät kiittävät. kun otetaan huomioon luonnon oma ohjaus ja toimitaan sen mukaisesti. Käytetään hyväksi valmiit luonnon taimistot ja uusiutuvat metsät. Näin kun toimitaan, ei niinkään olla riippuvaisia ppa rajoista tai heinettymisrajoista. Tietenkin metsän tuoton kannalta on huolehdittava riittävistä puustopääomista, ettei operoida vajaatuottoisissa metsissä.

    mehtäukko

    Niillä taimettomilla heinä-aroilla koijaaminen loppuu myös jk:ssa ja on aikakin.

    Ja jk:ssa ei vaan voi toimia samoilla tuottavilla puustopää-omilla kuin jaksollisessa, jossa puiden keskinäinen koko mahdollistaa täystiheän metsän. Näin se vaan on.

    Jovain Jovain

    Ei se jaksollisessakaan ole samanikäistä ja samankokoista kokoaikaa, on siellä se vuorovaikutus.

    mehtäukko

    ”..jossa puiden keskinäinen koko mahdollistaa…” Taimikkoharvennuksesta alkaenhan se tapahtuu ottaen valopuut mukaan. Onnistuu loistavasti. Sekavassa jk:ssa se on toivoton tapaus.

    Perko

    Noin 15-20% metsänomistajista oli valmiita harkitsemaan jatkuvaa kasvatusta

    Pääasiallisesti nuoremmat ja korkeammin koulutetut omistajat ( osaavat murtoluvut )

    Toinen federointikysely (2022)

    12% ilmoitti harkitsevansa aktiivisesti muutososta ,  25% ei sulkenut pois mahdollisuutta tulevaisuudessa

    Metsänomistajaliiton jäsenkysely (2023)   18% kannatti vahvasti menetelmän laajempaa käyttöä

    Suurin este: taloudelliset epävarmuudet tietämyspuute

    Vaikka prosenttiosuudet eivät vielä ole suuria, kasvuvauhti on kiihtynyt viimeisen 3-5 vuoden aikana 2 % kasvulla vuodessa. Erityisesti alle 50-vuotiaiden metsänomistajien keskuudessa muutos on nopeaa. Tämä on selkeä megatrendi, joka vahvistuu jatkuvasti –  20 vuoden kulutta vallitseva menettely.

Esillä 10 vastausta, 15,851 - 15,860 (kaikkiaan 16,922)