Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,861 - 15,870 (kaikkiaan 16,922)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    70 vuotta sitten Suomessa vallinneet jatkuvan kasvatuksen periaatteella hoidetut metsät mahdollistivat korkealaatuisen puuntuotannon, jossa tukkiosuus  oli jopa yli 60 %. Tämän ansiosta teollisuus sai riittävästi laadukasta raaka-ainetta ja myyjän tulot oli siedettävät. Avohakkuut kuitenkin muutti metsien rakenteen perusteellisesti. Nykyisin avohakkuilla saavutettu tukkiosuus on vain noin 30 %  korjuusta ja se on jatkuvassa laskussa, mikä heikentää puuntuotannon tehokkuutta. Ongelmaa pahentaa entisten jatkuvan kasvatuksen metsät on tuhottu – yli puolet hoitorästeinä on nyt hoitamatta, pilannut puuntuotannon tulevaisuuden.

    140ärrä

    Nykyisin avohakkuilla saavutettu tukkiosuus on vain noin 30 % ja se on jatkuvassa laskussa

    Mitä ihmettä? Onko tässä laskettu mukaan runkolukuun taimikonhoidossa alas kaadetut pajut ja lepätkin? Mistä tämä lukema oikein tulee?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se vajaat 30 % on valtakunnan metsien inventoinnissa havaittu tukkiosuus kaikille Suomen metsille, olikohan niin että metsämaalla? Johtuu metsien nuoresta ikärakenteesta eikä jaksollisen mallin huonoudesta. Korjatusta markkinapuusta tukkiosuus on hieman suurempi eli vajaat puolet. Koeta nyt Perko muistaa mistä milloinkin kirjoitat.

    Perko

    Noin 30 % hakkuuosuudesta on tukipuuta  ja  kasvussa on 25%  tai alle  , oli luku 16 %  joka on lähinnä totuutta.  Sillähän ei ole vaikutusta kun tuotanto oli tarkoitettukin riukumitoille.

    Itse voi mielensä pahoittaa en minä!  Noita lukuja  on viralliset mittaukset käyttänee, eivät suuremmi ole jaksollisen  mainoksissa mainittu.

    Metät kunnossa!

    Sääliksi kyllä käy eräänkin tuttavaperheen toiminta metsäomaisuuden kanssa, koska ovat vannoutuneet ”tuottavaan ja kestävään metsätalouteen jk-menetelmin”, jonka avulla myös kahdelle perilliselle jää ”hyvin hoidetut metsät”….Ylen yms. propaganda on tuottanut tuloksen. Perillisille rahallista tulosta ei valitettavasti enää ole tulossa – sen verran nuoria ovat nykyomistajat….

    jupesa

    Tarkistin Perkon väitteet . Ei ollut 70 vuotta sitten tukkiosuus yli 60% korjatusta puusta. V.-55 esim. tukkia korjattiin n. 7 milj. m3 ja kuitupuuta 5 milj.m3. V.-2023 27 milj. ja 33 milj. m3. Eli määrät on ihan eri luokassa nykyään. Eikä ole ollut semmosta trendiä että tukkiosuus olisi jatkuvasti pienentynyt korjatusta puusta.

    Satusetä Perko oli jälleen kerran asialla.

    metsassa-since1979

    Asun 3:n suurehkon metsätilan puristuksessa täällä itäisessä Kainuussa ja muistan nuoruudesta lähtien heidän metsiensä tilan,koska liikuin paljon maastoissa niin kesällä kuin talvellakin.

    Vielä 70-luvun alussa metsät olivat valtaosin luonnonvalinnan kasvattamia järeitä tukki metsiä,eipä sieltä hakkuun yhteydessä merkittävästi kuitua tullut kun min.mitta olisiko ollut 8cm.

    Kun puun hinta sitten nousi alkoi kirves paukkua ja viimeiset vanhat(järeät)metsät kaatui ennen myyntiverotukseen siirtymistä.

    Nyt siellä tehdään harvennuksia ,eivät ne tukkikasat kummoisia ole kuitukasoihin verrattuna.

    Tällainen yleisvaikutelma kaikkialla kun liikkuu maisemissa.MH:n päätehakkuillakin voi tukki suhde joskus jäädä alle 1/5:n .

    jupesa

    Luotan enemmän tilastoihin kuin jonkun mutu-tuntumaan metsien tilasta . Olen itse ollut uudistamassa kuusikoita jotka on nyt jo päätehakkuuvaiheessa. Ei mene 60 vuotta että tukkipuuta on saatavissa.  Luottamusta kehitykseen rapauttaa tietysti nämä muutamat ”tutkimukset” joissa todetaan esim. kuusikon ensiharvennuksen tulevan metsään 60 v. iässä

    Hyvän maanmuokkauksen ja jalostushyötyjen edutkin on vielä pääosin hyödyntämättä puun kasvatuksessa.

    suorittava porras suorittava porras

    Harva jatkuvaan kasvatukseen erikoistunut pystyy myymään omana elinaikanaan alkunsa saanutta puuta. Syö siis puustopääomaa joka on syntynyt ennen omistajansa syntymää. Jaksollisella puolella ei ole edes harvinaista, että metsänomistaja saa nauttia istuttamiensa taimin kasvusta tukkipuiksi ja päätehakkuusta saatavista tuloista. Kaiken lisäksi (jaksollinen menetelmä) tilan puustopääoma on normaalissa tapauksessa tilastojen perusteella lisääntynyt.  Tila jää seuraavalle sukupolvelle tai uudelle omistajalle puustoisempana verrattuna siihen tilanteeseen, mikä oli käsillä edellisen isännän saadessa tilan ohjat haltuun .

    Vastaavaa ei voida todeta jatkuvaan kasvatukseen suuntautuneiden tilojen kohdalla. Perillinen tai uusi omistaja saa käsiinsä taantuneen harveikon, jossa seuraava toimenpide on tehdä aukko ja uudistaa. Tämä on edessä ainakin niillä tiloilla, joiden metsiä hakataan siihen tahtiin ja niitä määriä, mitä Perko mainostaa.

    Jovain Jovain

    Tiedä sitten valehteleeko tilastot vai metsät. Sopii katsella vaikka tienvarsilta, missä ovat ne tukkimetsät? Vähissä ovat ja jos korjuu painottuu tukkimetsiin, vähentää se metsien tukkiosuutta entisestään.  Onhan tuo todella hidasta jatkuvan kasvatuksen tuotto, taimesta tukkipuuksi. Sata vuotta ja vielä taantuvana. Ei vastaa jk metsän tarkoitusta, sen paremmin kuin Jupesan tilastotkaan. Hyvä mututuntuma on paljon parempi, kuin huono tilasto?

Esillä 10 vastausta, 15,861 - 15,870 (kaikkiaan 16,922)