Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 17,061 - 17,070 (kaikkiaan 17,297)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Makarov

    Laho on kyllä todellinen riski jk:ssa jota on turha vähätellä. Viisauden alku on tosiasioden tunnustaminen ja tämä koskee myös tasaikäis kasvatusta. Näissä metsänhoidollisessa menetelmissä on aina omat riskinsä ja on kyllä hyvä niitä tunnistaa niin voi jopa aina oppia jotakin.

    Visakallo Visakallo

    Taitaa kuule Perko kuitenkin olla niin, ettet tiedä vastausta, tai et halua sanoa, ettei se kuusikon muuttaminen jk-metsäksi tahdo oikein hyvin onnistua?

    Perko

    Miten laho on voinut levitä 80 vuoden  jk  kiellon aikana istutus aukkojen hoitoihin ja hakkuille ?  Makarovin perusteet  ovat lahot. niissä oikeissa  jk puustoissa ongelmaa ei ole  tietämättä mistä telasta se on jäänne.

    Perko

    Vilpilliset  rahattomat syytingillä kuten visa luulee älyyttävänsä  narraillen  ihmisiä, menestys on siinäkin  paljastumisen myötä romahtanut .

    Visakallo Visakallo

    Laho alkoi levitä kuusikoissa sen jälkeen, kun maataloustraktorit korvasivat hevoset metsätöissä. Ei ymmärretty, että ketjut päällä oleva kapearenkainen traktori olisi tarvinut leveämmät ajourat. Puita myös vinsattiin, eli esikasattiin urien varteen, ja moni pystyyn jääneen puun tyvi sai siinä vaurioita. Nykyinen puunkorjuu ei juurikaan lisää puuston lahovaurioita.

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”Vilpilliset  rahattomat syytingillä kuten visa luulee älyyttävänsä  narraillen  ihmisiä, menestys on siinäkin  paljastumisen myötä romahtanut .”

    Tuossa ei kyllä mikään aina syytingillä elämisestä lähtien pitänyt paikkaansa. En ymmärrä, mihin Perko oikein tällaisella pyrkii?

    Perko

    Niin se on.  Korjuuta visan  panttaamasta aukosta on tulossa vasta  50 vuoden jälkeen!  Eikä ole  nykyinen ongelma.

    Visakallo Visakallo

    Ei Perko, vaan puulajista riippuen jo 12 vuoden, 20 vuoden, tai 25 vuoden jälkeen. Tämän jälkeen tulevat 1-2 harvennusta. Päätehakkuut 35 vuoden, 50 vuoden, ja 60 vuoden iässä. Tämä ei vain valitettavasti Perkon päähän enää mahdu, vaan menee hautaan omien uskomustensa kanssa.

    Perko

    Kirjoittele sinne aukon  sivustolle raivauksen bensa menekit  niin on uskottavampia numeroita.   Paljaaksi hakatut  niin ei lahotu!

    Jätkä Jätkä

    NS. Jatkuva kasvatus on lähes aina tullut – tai tulossa tiensä päähän. Paljon puhuttu taimettuminen ei onnistu, koska kenttäkerros kehittuu niin paksuksi, että siemen ei saa uutta elämää aikaan.

    Sen lisäksi tyvilaho kuusien ja jopa mäntyjen tyvillä ja juuristoissa tekee uuden havupuuston kehittymisestä terveeksi tukkimetsäksi täysin toivottomaksi yritykseksi.

    JK-profeetat ovat paljastuneet salaa-istuttajiksi ja huijareiksi, jotka ovat yön pimeydessä iskeneet taimia isomman puuston alle.

    Ympärivuotinen puunkorjuu aiheuttaa niin kovat juuristo – ja runkovauriot, että  sen harsinnan jälkeen on vain pari vuotta aikaa lyödä kaikki nurin, ettei tulisi turhaan lahovikaisia tyvipölkkyjä tienvarsipinoihin. Esimerkkejä alkaa olemaan monin paikoin.

Esillä 10 vastausta, 17,061 - 17,070 (kaikkiaan 17,297)