Jatkuva kasvatus käytännössä.

Havaintosi kenttäkerroksen umpeenkasvusta ja tyvilahosta ovat perua nimenomaan vanhasta,  tasaikäisestä umpikuusikkomallista,   jossa liian tiheät istutukset ja massiiviset avohakkuut loivat täydelliset olosuhteet lahonsienien leviämiselle ja maanpinnan kuivumiselle.

Nykyaikaisessa jatkuvassa kasvatuksessa näihin virheisiin ei enää ajauduta, sillä  on opittu , valoa säädellään maastossa jatkuvasti poimintahakkuilla juuri sen verran, että kenttäkerros pysyy kurissa ja luontainen siemen löytää tiensä suoraan mineraalimaahan.  Kun metsän rakenne pidetään monimuotoisena ja sekapuustoisena,  juuristojen lahovauriot pysähtyvät luonnostaan, eikä uuden sukupolven tarvitse enää kärsiä menneisyyden kalliista hoitovirheistä.

Näistä nykyisen  jk  puuston hakkuita ei kovin paksuja  ole  tienvarsiin tullut , sentin kasvulla vuodessa  olisi alle vaaksan paksuisia aihioita.  Mukava  kuulla  ,  Jätkä  on   edelleen  peliketjussa!

Kehitysluokkajakauman mukainen metsänkasvatus ei ole jatkuvaa kasvatusta, sillä hoitomenetelmillä on perustavaalaatua oleva ero. Siitä pitäisi olla selkeä näkemys. Vielä joskus 60 luvulla, kun jatkuva kasvatus oli valtamenetelmä, hoidon erot tunnettiin. Kaikki uusiutumattomat ja kasvunsa päättäneet metsät uudistettiin, pääasiassa viljeltiin ja uusiutuvat, hyvässä kasvussa olevien metsien kasvatusta jatkettiin. Ei metsänhoito periaatteessa ole miksikään muuttunut, näillä voitaisiin mennä vielä tänäkin päivänä.

Väite siitä, että professorin tieteellinen valistus olisi loppunut tai osoitettu vääräksi, on suoranainen vale, sillä Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkalan ja Yrjö Norokorven pitkäaikaiset tutkimukset jatkuvasta kasvatuksesta ovat edelleen täysin paikkansapitäviä . Puusto kasvaa parhailla mailla juuri niin tehokkaasti kuin tutkimusnäyttö osoittaa, ja keskustelussa liikkuva vähättely on vain peliään menettävien huru-ukkojen epätoivoista löpinää. Virallinen tiedonvälitys ei ole suinkaan loppunut, vaan se on siirtynyt pelkistä videoista kovaan käytännön dataan, joka todistaa avohakkuumallin kuluautomaatin taloudellisen hyödyttömyyden.

Käsittääkseni Pukkala ja Kujala Arvometsä Oy:stä ym. eivät ole kertoneet niin isoista tuotosluvuista kuin Perko. Lähde kyllä väittää, että jk kasvaa komeammin kuin jaksollinen. Aseenkantajat Norokorpi ja Laiho ehkä komppaavat? Valkonen ja muut Lukessa kertovat maltillisista kasvuista ja ovat uskottavin lähde. Eli ei voitane sanoa että jk:ta tutkineilla olisi yhtenäinen viesti.

Arvostelijoilla ei ole ollut vähäisintä dataa tai ymmärrystä edes omasta  tappiollisesta  toiminnastaan. Nyt on yritystä peitellä huijattua hölmöyttään, siirtäen aiheen muualle  josta myös ovat ihan pihalla.   Pahoittavat mielensä kun kuulevat  faktoja.

A  J : n    hutut  ja vellit sekaisin.  € -tuottavuus ei  ole  sama kuin massan määrän tulos! jo viiijes kerta.   Aika on  exponentiaalinen tekijä.    Kasvupaikan  virtaavat ravinteet  tuplaa  kasvunopeuden vertailussa savikoihin tai tasamaan hietikoihin.