Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 17,121 - 17,130 (kaikkiaan 17,259)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    ”…väitteet jk-menetelmän virheistä tai epäonnistumisista perustuvat lähes poikkeuksetta aukkohakkuiden jälkeisistä jämämetsistä tai huonosti hoidetuista kohteista saatuihin vääristyneisiin kokemuksiin…”

    No nyt alkaa harhainen jk  markkinointi tunnustus paljastua! Eihän Pukkala julkisuudessa esitäkään jämämetsiä, vaan jaksollisesti hoidettuja monilajipuustoisia täystiheikköjä. Siitä kun kehuskellaan saalistettavan järeää tukkia kuin jk:n ansioista, on kusetus tapahtunut.

    Perko

    Kääntämällä nykyinen teollisuusvetoinen tuotantotapa päinvastaiseksi – eli kasvattamalla metsät jatkuvalla kasvatuksella järeäksi tukkipuuksi niin, että tukkiosuus nousee 60 prosenttiin ja halvan kuitupuun osuus putoaa 27 prosenttiin – suomalaisten metsänomistajien saama kokonaispuunmyyntihinta nousisi kertaheitolla reilulla miljardilla eurolla.

    Tämä jättimäinen taloudellinen korjausliike vaatii luopumista aukkohakkuista ja siirtymistä oman markkinointiyhtiön valvomaan katkontaan, mikä estää ostajia sulattamasta arvokasta runkoa tehtaiden halvaksi kuituraaka-aineeksi ja varmistaa, että jokaisesta puusta maksetaan sen todellinen maksimiarvo.

    Kuusiuskova

    Luin Annika Kankaan Ilmaisia lounaita ei ole:

    25v jälkeen kuusentaimet olivat keskimäärin 65cm pitkiä….ja tämä oli tutkimustulos…hoho, ei voi muuta sanoa. Ja siinä ajassa ois pitänyt tehdä ainakin 2jk-hakkua, ei hyvin menis..

    siinä ajassa ne on jo 15m pitkiä ja ensiharvennettu entisellä aukolla,

    Kuusiuskova

    Lueppa Kankaan kommentit, vai eikö tutkimustulos kelpaa? Professori taitaa olla isompi asiantuntija kuin me.  Eli väität et Kangas on väärässä?

    Perko

    Missä hänen juttunsa on luettavissa?  Ehkä ,  ja varmaan vain  selittäjä on väärässä.

    Kuusiuskova

    Tämän viikon metsälehti makasiini olikohan se s. 59

    Kuusiuskova

    Kirjoitti et kyllä taimia syntyi, mut niiden kasvu jäi vaatimattomaksi.

    mehtäukko

     

    Siinäpä kuuntelemista. Mm. kun puustopääoma on ppa yli 15, jaksollinen on jopa 40% tuottoisampi korkokanta 0 (nollan) yläpuolella.

    Jk:n riskit, vaikeudet ja seka taimettumisen epävarmuus (kuusettuminen) huomioiden se on kaksosten röhinästä huolimatta susi laji.

     

    Perko

    Itä-Suomen yliopiston tutkimusten mukaan jatkuvassa kasvatuksessa uusia taimia syntyy luontaisesti jo 3–4 vuodessa ~ 300 – 1500 kpl /ha, ja 15 vuodessa niitä kertyy yli tarpeen. Tämä murentaa perinteisiin aukko talouden oppeihin perustuvat löpinät taimikon kehityksestä.    Jk puusto  on nykyisin vaihtelevaa  ja optimi tiheydellä  joka hakkuun jälkeen.  Noista koealoista on haettu tietoa jota käytetään.

    mehtäukko

    Edellisellä videolla pohjoisen jk-mänyntaimien ikä 1,3 metrin pituudessa 40-60 vuotta…

Esillä 10 vastausta, 17,121 - 17,130 (kaikkiaan 17,259)