Jatkuva kasvatus käytännössä.

Niin niitä on siellä tasaikäisen umpipuuston alla  monenlaista. Se ei ollut eri-ikäis mehtää!  Koealoilla on kokeita  niissä  ei tavoitella  menestystä.

Tämä teiltä unohtui;   Jatkuvassa kasvatuksessa sijoitukset ja niiden korot ovat pyöreä nolla, koska luonto hoitaa uudistamisen ilmaiseksi. Kun taseesta pyyhitään pois investointien korot ja siirrytään pelkkään tukkipitoiseen poimintahakkuuseen, todellinen viivan alle jäävä myyntitulo moninkertaistuu.

Hyvä kun  kirjoittaisitte niistä eri-ikäistutkimuksitanne ja ihan omista  kokemuksista joissa on  kaikenkokoista sekamehtää, niin ja siitä mitattua  tulosta.  Ne viis’vuotta sitten hävitetyt  ei ole hyödyksi ne saattoi olla jotain muuta.

Puhdas tuotto on ollut pitkään alle 6% ,  niin uudistukseen ei historian tiedoilla kannata kovin suuria sijoittaa.

Aina on ollut jatkuvan kasvatuksen metsiä jotka kumoavat myyttejä. Kuten alikasvosten tai uudistettavan metsän sopimattomuus. Ei voida käyttää luontaisen metsänhoidon potentiaalia uudistamiseen, on mentävä avovaiheen kautta. Näin tietenkin on valopuilla, mutta kuusella puolivarjopuuna on suurta tuhlausta, jos luontainen uudistaminen torjutaan.

Näin, ja jos ostaa ja myy metsätiloja, hyvin hoidettu on arvokkaampi kuin retuperälle jätetty. Vaikka ei myisikään, omaisuuden arvo on toisella suurempi. Tulevaisuutta ennakoiden: mahdollisten puulajien valikoimaa on helpompi säätää mieleisekseen kun viljelee. Jaksollinen kasvattaja saa jalostushyödyn.

Eiköhän tuo ole omistajan asia miten metsäänsä kasvattaa, pääasia on että ilman tukea, kuten nykyaikainen ns. maanviljelijä.

Missä mielessä tunnustanut, avovaihetta käytetään luontaisen metsänhoidon kustannuksella. En usko, että on mahdollista tai edes järkevää, ohjata suomen metsien hoito avovaiheen kautta ja jätetään metsien luontaisen uudistamisen potentiaali käyttämättä. Näin siitä syystä, että saadaan metsien jalostusarvo hyödynnettyä ja onhan konemiehillä taipumus mennä siitä, missä aita on matalin.