Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 9 vastausta, 17,381 - 17,389 (kaikkiaan 17,389)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • suorittava porras suorittava porras

    Ei puhuta nopeasta kierrosta , kun jk-ssa taivalt taimesta tukkipuuksi kestää yli 100 vuotta. Jaksollinen metsästä on korjattu päätehakkuusato+ harvennukset tuossa ajassa jo kaksi kertaa. Harva jk- metsänomistaja myy omana elinaikanaan alkunsa saaneita puita. Syövät edellisten sukupolvien aikaan syntynyttä satoa. Sitäkin puolet vähemmän,mitä jaksollisella kasvatustavalla saataisiin aikaan.

    Kuusiuskova

    Muista et Perko hakee 8 vuoden välein se parisataa mottia hehtaarilta. Jos Suomen metsät kasvais kuin Perkon ihmemetsät niin kasvu Suomessa ois 400 miljoonaa mottia vuodessa… uskoo ken tahtoo

    Visakallo Visakallo

    Eihän ne Perkon metsät ole maksaneetkaan mitään, joten siltäkin osin niiden tuotto on kohdallaan. Tukkipuutkin kasvavat ilman taimivaihetta. Kyllähän meillä on vielä paljon Perkolta oppimista!

    Perko

    Metsän kasvun muuttaminen mahdollisimman korkeaksi reaalituloksi vaatii sen ymmärtämistä, että suurin taloudellinen tuottavuus saavutetaan maksimoimalla puuston arvokasvu ja hakkuiden tukkiosuus ilman, että kasvumoottoria katkaistaan avohakkuulla. Kun metsässä ylläpidetään eri-ikäistä rakennetta ja mieluusti  yli 10 kuution keskimääräistä vuosikasvua, puun annetaan kasvaa kuitupuuvaiheen yli sen kaikkein kiivaimpaan arvokasvuvaiheeseen, jolloin hakkuissa poimitaan 10–20 vuoden välein lähes pelkkää järeää ja hinnaltaan moninkertaista tukkipuuta. Tämä poistettavien runkojen suuri koko tekee myös korjuukustannuksista tehokkaita ja pitää myynnissä kuutiohinnan korkeana.   Sellainen on tuottavuuden strategia, jos vaan  riukuja  ilmaseksi  kantelee  niin kyllähä hyö  ne vie. Rokkaa lainaten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Perko. En nyt jaksa kaivaa tuota julkaisua, kun samat asiat on käsitelty Tahvosen omassa julkaisussa Luontopaneelille. En usko että siitä löytyy päätelmää, että jatkuva kasvatus olisi ollut metsänomistajille parempi vaihtoehto. Tahvonen toteaa mielestäni tv-sarjassa, että se on mahdollinen vaihtoehto avohakkuutalouden ohella.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Jk-menetemää boostataan pienaukkohakkuin. Kolmannes pienaukoista jää taimettumatta ja puolet taimettuvat huonosti. Syynä muokkaamaton maapohja. Lisäksi pienaukkojen taimet kehittyvät puolta hitaammin verrattuna jaksollisen aukoissa kasvaneisiin reunapuuston varjostuksen seurauksena. Jk-kasvatuskokeiden tulokset l tulokset todettiin yksiselitteisesti surkeiksi. Täytyy sanoa, että Perko yrittää sitkeästi muuttaa vettä viiniksi. Uskokoon häntä ken tahtoo. Tutkimukset päätyvät selkeästi päinvastaisiin tuloksiin Perkon väittämiin nähden.

    Kuusiuskova

    Niin, Perko on melkoinen satusetä. Valkosen tuktmimuksissa 30v ajalta oli positiivinen yllätys et jk-metsät kasvoi keskimäärin 4-6  mottia/v /ha , mut Perkon  metsät kasvaakin 23 mottia/v/ha. Ne pitää ehdottomasti saada tutkimuksen piiriin, se olisi koko Suomen etu. Ja samalla Perko vois saada Nobelpalkinnon kemiassa. Ihme ettei halua esitellä niitä ja pelastaa koko Suomen meetsäsektoria.

    Jovain Jovain

    Eikö tuo ole tullut jo selväksi, ettei jk metsä uusiudu mahoon taimettomaan maahan (pienaukkoon), tulokset ovat usein miten huonoja. Jatkuva kasvatus edellyttää valmiit luonnon taimistot ja uudistuvat metsät. Jatkuvassa kasvatuksessa ei myöskään seurata puuston ikää, jopa yksittäisten puiden ikää. Vaan puustopääomaa ja sen kehitystä, jk metsän eri vaiheissa.

    Perko

    Jatkuvan kasvatuksen taimet ovat olleet olemassa jo vuosikymmeniä ennen jaksollisen  avohakkuuta, joten ne ovat vähintään 30–50 vuotta edellä aukontekijän nollapistettä. Vaikka varjoa, niin valmis yli 10 -16 metrinen puusto räjähtää nopeaan arvokasvuun heti, kun tukkipuita poimitaan päältä pois. Aukontekijä joutuu odottamaan saman koon saavuttamista vuosikymmeniä ja maksamaan siitä kalliit istutuskulut korkoineen..   Se on eri asia kuin aukon  viritys.       Nuo pilkkatekstit voisitte itse  häivyttää  toimitus kuitenkin  poistaa ne.

Esillä 9 vastausta, 17,381 - 17,389 (kaikkiaan 17,389)