Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 18,331 - 18,340 (kaikkiaan 18,542)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Timppa Timppa

    Perkolle kerron, että hakkuutähteistä saatiin n 2000 euroa/ha, joten kassavirtakin on kunnossa.   Jalostetuista siemenistä syntyneet puut kasvavat 10-20 % paremmin kuin hakatut.  Kokonaisuudessa metsänkasvu tulee olemaan vähintään 50 % parempi hakattuun verrattuna, koska puut kasvatetaan koko ajan ideaaliolosuhteissa.   Jatkuvaa kasvatusta ei voi harjoittaa, koska tuulet, aurinko ja kirjanpainajat tuhoaisivat pystyyn jätetyt puut.

    Perko

    Pimeys varjelee teitä  muutoinkin, tämä palsta on  iskostunut  jatkuvan kasvatuksen ja eri-ikäisen puuston juttuihin, sehän   menestyy itsestään valon kanssa ja kun sopivat olosuhteet osaa jättää puustolle  tilaa, tuottoa saa tukista reilusti ja usein. Välttyy myös omistajan pimeässä  säkissä  olosta  jolla  Timppa on varmistanut tuloksen.

    Kuusiuskova

    Timppa osaa metsänkasvatuksen käytännössä, toisin kuin Perko.

    Moni meistä käyttää myös jk, kyllä sinä sen tiedät Perko. Mutta jatka vaan valitsemallasi linjalla…

    Jovain Jovain

    Jaksottaisen hyvä hallinta ei vielä tarkoita jk:n hallintaa. Puutteet jäävät usein jk:n puolelle. Pöljyys, johon jo aloituksessa viitataan, jää kauas toivotusta (toimivasta) jk metsänhoidosta ja on vielä suositusten mukaista. Eihän jk ole tuhoille altis. Voi tuhota ”pystyyn jäävät puut”, mutta optimirakenteessa antaa suhteellisen hyvän turvan, verrattuna puutteellisen metsänhoidon aiheuttamiin tuhoihin.

    Perko

    Kuulehan Timppa, turha siellä on enää menneitä muistella. Havujen energiatuotolla ja hakkuutähteilläkin kassavirta kohosi saman tien 2 000 euroa plussalle. Se on kylmää käteistä tilille nyt, eikä mikään teoreettinen laskelma tulevaisuudesta.

    Teidän porukkanne hävittää aina niitä menneitä 70 vuoden historiatietoja ja vanhoja kuluja. Niillä luvuilla ei ole tämän päivän sijoitusodotuksissa enää mitään virtaa tai merkitystä uusiin taimikoihin.

    Ympäristö-, hiili- ja monimuotoisuusarvot on tässä kohteessa jo kertaalleen myyty ja hyödynnetty – nyt katsotaan vain ja ainoastaan eteenpäin.

    Laskeppa Timppa kerrankin ne nykyiset todelliset tulot ja vertaa niitä rehellisesti niihin massiivisiin perustamiskustannuksiin. Kun jatkuvassa kasvatuksessa säästytään kalliilta maanmuokkauksilta, taimien ostolta ja istutustyöltä, raha jää pyörimään omistajan pussiin heti ensimmäisestä päivästä lähtien.

    Mallissanne taas upotetaan tuhansia euroja maahan ja odotellaan tukkikokoa vuosisata 4 prosentin korolla, mikä tekee pelkkinä korkomenoina neljännesmiljoonan. Kumpi on parempi bisnes: ottaa tuotot heti ja antaa jäljelle jäävän yli 20-metrisen puuston tehdä arvokasvua vapaalla kassavirralla, vai maksella velkoja ja korkoja odotellessa? Alahan laskea niitä nykyhetken reaalisia euroja kustannuksineen, äläkä selittele hävitettyä puustoa!

    suorittava porras suorittava porras

    Mitäs hävittämistä se on, jos vanhan metsän tilalle saadaan aukko tekemällä parempikasvuinen metsä. Minäkin olen ehtinyt nähdä jo kaksikin aukkoa elinaikanani samalla kohtaa. Seuraava kierros on ollut kertymältään  edellistä parempi. Jatkuvapeitteiset sitävastoin jatkavat vain taantumistaan ja kuusettuminen edistyy. Puuton pinta-ala tilakohtaisesti kasvaa, kun uusia taimia ei kehity poistettujen puiden tilalle.

    Perko kehuu metsän myynnillä ja kasvatuksella ilman kustannuksia. Haluaisin nähdä dokumentit 50 vuoden ajalta, miten tilan puustopääomalle on käynyt tänä aikana alkutilanteeseen verrattuna. Timpalla, Visalla ja muutamalla muulla puustopääoma on kasvanut tänä aikana reippaasti avohakkuista huolimatta. Uskaltaako Perko julkaista kehiryksen suunnan omissa metsissään.  Väitän, että ei uskalla. Satuja aiheesta sitävastoin saamme varmasti lukea jatkossakin kyllästymiseen saakka. Faktoja emme riviäkään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ratkamias Mikon kolumnissa: Jos laittaa harvennuksen käyttöilmoitukselle, niin menee jatkuvan kasvatuksen hakkuussa helposti alle lakirajan.

    Tämä on hyvä kysymys. On mielenkiintoista nähdä mihin jk:n lakiraja ja suositus metsälaissa asettuvat. Tuleeko olemaan samaa suuruusluokkaa kuin jaksollisessa mallissa kasvatusmetsissä vastaavalla valtapuuston keskipituudella.

    Perko kertoi edellä harvinaisen avomielisesti hyödyllisen tiedon: pienpuustoa voi olla hyvässä jk-metsikössä 7 m2 verran (pohjapinta-alana). Jos olettaisi että nämä ovat kuitupuun kokoa ja pienempiä, isompaa puustoa pitäisi olla vähintään sama määrä jatkuvuuden turvaksi?

    MaalaisSeppo

    Yleensä, jos liiketoiminta tuottaa ylijäämää, niin sitä pidetään kannattavana. Metsäpuolella tämä ei joidenkin mielestä päde.

    Timppa Timppa

    Yhteismetsä harjoittaa kestävää metsätaloutta.  Niin määrää sekä Yhteismetsälaki että meidän ohjesääntö.   Tarkoittaa siis, ettemme tietoisesti hävitä metsiemme kasvua vaan pyrimme lisäämään sitä.  Muuta systeemiä tähän ei ole kuin avohakkuut.

    Ja taas kerran Perko.  Ei ole mitään massiivisia perustamiskuluja.  Monesti ne hoituvat latvusmassa myymällä.

     

    Nostokoukku

    En ota kantaa kumpiko on parempi jatkuva vai jaksollinen, minulla on kokemuksia vain jaksollisesta, joten en voi vertailla. Mutta. Olin 40 vuotta sitten hakkaamassa aukoksi isoa luontaisesti aikoinaan syntynyttä kangasta, missä puuta oli varmasti keskimäärin 350 mottia hehtaarilla, parhailla paikoilla huomattavasti ylikin. Keskimäärin kiintomotin mäntyrunkoja  harvahkossa asennossa ja pienempää kuusta niin paljon kuin maa veti. Ikä pitkästi yli 100 vuotta. Jaksollisen metsänhoidon tuloksena kankaalla on nyt kuusikko, missä ei ole montakaan ainespuukokoista runkoa, 38 kasvukauden jälkeen. Uskomaton suoritus tehokkaalla maanmuokkauksella, jalostetulla taimimateriaalilla ja huolellisella istutustyöllä. Ja ei ole ainoa vastaava kohde näillä seuduin. Joten epäkiitollista kuusettumista tapahtuu myös jaksollisen metsänkasvatuksen tuloksena.

Esillä 10 vastausta, 18,331 - 18,340 (kaikkiaan 18,542)