Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 18,542 vastausta, 162 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 2 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 18,341 - 18,350 (kaikkiaan 18,542)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oliko Nostokoukku tuo kangas kasvupaikaltaan liian huono kuuselle? Joskus voi yrittää vältellä uudistuskuluja ja hyödyntää männikössä kuusen alikasvosta, jos se on kehityskelpoinen ja kuitupuita saadaan venytettyä pikkutukin tai tukin mittoihin. Vrt. Petri Kortejärven ja Tapio Haarlaan äskettäinen video.

    Nostokoukku

    Oli liian ravinneköyhä. Muokkaus oli tehokasta. Viimeinen syväaurattu kuvio täällä. Istutus oli huolellista, vakimetsurit tekivät. Ja taimimateriaali laadukasta, oli jo kennotaimet.

    Ja tätä kuusettumista tapahtui joka puolella, etenkin vuosituhannen vaihteen alkupuolella, kun kuusitukin hinta ylitti pysyvästi mäntytukin hinnan.

    Timppa Timppa

    Vieheitä on tehty molempiin suuntiin.  Aikanaan saatettiin istuttaa mäntyjä liian reheville maille.  Sitten tyyli muuttui.  Kuusta istutettiin liian karuille maille.  Yksinkertainen neuvo.  Kannattaa katsoa mitä paikalla kasvaa ja jatkaa sitten samalla puulajilla.  Yleensä toimii.

    Kävin kerran erään porukan kanssa opintoretkellä Bosgårdin kartanossa, jossa tunnetusti harjoitettaan jatkuvaa kasvatusta.  Siellä heidän metsävastaava Walsh esitteli päätehakkuuikää lähentelevää männikköä, jossa oli pieniä kuusentaimia luokkaa 500 kpl/ha.  Näistä kuulemma kasvatettaisiin tuleva metsä.  Taimien ostoon heillä ei ollut kuulemma varaa.   Ikipäivinä en olisi siihen yrittänyt kasvattaa kuusta.

    Kuusiuskova

    Olen nähnyt nämä Timpan mainitsemat Bosgårdin metsät sillä omistan itsekin siellä suunnalla kaksi tilaa. Ovat lähinnä männyn maita missä ei todellakaan kannata kasvattaa kuusta,  että teit ihan oikean havainnon Timppa.

    Kuten suorittava totesi, Timpalla, Visa ja muutamalla muulla on jo 50v näytöt metsänhoidossa ja ovat hyvin kertoneet meille muille tuloksista dokumentein ja kuvin, onpa moni palstalainen käynyt paikan päällä katsomassa omin silmin. Nyt olisi sitten perkon vuoro pyrkiä samaan, mutta kuten suorittava totesi, ei taida uskaltaa vaan jatkaa puskista huutamista ja satuilua.

    Perko

    Avohakkuumalli on kuin Timpalla talon rakentamista purkujätteen päälle: pääoma tuhotaan nollille ja uuden taimikon perustamiseen upotetaan tuhansia euroja, jotka pitkässä 120:n v kierrossa paisuvat korkoineen neljännesmiljoonan painolastiksi.

    Jatkuvassa kasvatuksessa metsän kantava runko eli yli 20-metriset arvopuut pidetään pystyssä, jolloin luontainen uudistuminen on ilmaista ja metsä tuottaa vapaata 15 % kassavirtaa heti ilman vuosikymmenten tappioita.  Tämmöinen ymmärryksen virhe on myös  menetelmien  erolla.

    Kuusiuskova

    No todistappas mallisi käytännössä (ei mitään simulointeja), voidaan tulla porukalla katsomaan….Mutta et taida uskaltaa?

    Ja nykyään kiertoaika on koivulla 30v ja kuusella 45v.

    konstapylkkerö2

    Perko edellä esittelee oman ymmärryksensä virheitä. 120 vuoden kiertoaika ja pitkä ynnäys uudistuskuluille. Molemmat virhearvioita.  Unohtunut puustopääoman kustannus suhteessa tasaikäiseen metsään – kardinaalivirhe se unohdus.  Kummallinen tyyppi ; ei ota onkeensa vaikka virheet on ilmiselviä ja kerrottu jo monen monta kertaa usean palstalaisen toimesta.

    Perko

    Ajelkaapa tekin sieltä ”toimistoistanne” välillä rehelliseen ”metsä-Suomeen” – ajoin juuri lähes 1000 kilometriä. Se teidän ylistämänne ripeäotteinen metsätalous on suurimmaksi osaksi pelkkää paljaaksihakkuun jälkeistä rutteikkoa arvoltaa miinuksella oottaa raatajia. Se näky on masentavan karu, ja se vaatii tulevaisuudessa valtavat voimat ja investoinnit pelkästään metsän ennallistamiseksi ja saattamiseksi uuteen tuottavaan kasvuun, pääomaa ei siellä  ole!!.

    Ja tähänkö ne teidän puolue-ideologienne ”viisaat” ratkaisut perustuvat? Ensin pakotetaan ihmiset talkoilla risusavottaan siivoamaan ” teollisuuden jälkiä”,  mutta unohdetaan kysyä se tärkein kysymys:

    Kenen kyydillä ja kenen pussista tämä lysti loppupeleissä maksetaan?Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastot näyttävät hehtaarikohtaisia nimellistuloksia, mutta kun otetaan huomioon ne valtavat investoinnit, maanmuokkaukset, taimikulut ja vuosikymmenten odotusajassa juoksevat korot, totuus paljastuu.

    Yli puolet suomalaisesta metsäpinta-alasta on todellisuudessa ollut puhtaalla sijoitustuoton laskentakaavalla tappiollista toimintaa jo vuosikymmeniä. Jaksottainen avohakkuu ei ole mitään talousviisautta, se on tulevien sukupolvien tuloilla ja luonnon kustannuksella elämistä. Ne todelliset, vapaat kassavirrat tehdään aivan muilla menetelmillä kuin maata ruvelle raastamalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Uh huh. No virheojituksia tuli, vesistöhaittoja saatiin ja monimuotoisuus hupeni. Muuten metsänkasvatus on ollut puuntuotannon ja kansantalouden kannalta menestystarina.

    Perko

    Niinkö meinaat?  Stalin oli samalla tavoin tyytyväinen moneen projektinsa vaikka yli 22 milj alamaista menetti henkensä, ”kansantalous” oli kunnossa.  Suomen taloudella riittää velkaa varsin seuraavallekkin nuorisolle.  Tavoitteita  on moneen lähtöön.

Esillä 10 vastausta, 18,341 - 18,350 (kaikkiaan 18,542)