› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 18,641 - 18,650 (kaikkiaan 18,686)
1 2 3 … 1 864 1 865 1 866 1 867 1 868 1 869

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 6.10.2026, 16:37

    ”…metsänkasvatus on erittäin yksinkertaista työtä, kummallakin menetelmällä…”

    Jos niin olisi, kummoisia keskusteluja ei syntyisi täälläkään kenenkään kanssa. Ja yksin metsänkasvatuksella ei ole talousajattelussa mitään merkitystä, jos kaikki muutkaan tekijät eivät ole hallinnassa. (nyt en toista niitä)

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.10.2026, 16:43

    Uudessa Silja Keräsen kirjassa mainittiin, että metsänomistajien kiinnostus jatkuvaa kasvatusta kohtaan on peräkkäisissä kyselyissä hiukan laimentunut eli 25 %:sta 20:een. En tiedä meneekö tuollainen 5 prosenttiyksikön alenema virhemarginaaliin, mutta ainakaan innostus ei tämän mukaan olisi kovassa kasvussakaan.

    Onkohan ihmiset lukeneet tätä keskusteluketjua?

    mehtäukko 6.10.2026, 16:47

    Toivottavasti ovat. Ja mikä on vielä epäselvää, eikun vaan tiedustelemaan.

    Nostokoukku 6.10.2026, 16:56

    Jk-metsiä on Suomessa vähän yli 3 %. Jos niistä on puolet kasvupaikalle, esim. helposti uudistuvia korpia, sopivia, niin jäljelle jää reilu prosentti. Tuolla määrällä ei ole talousajattelun kanssa mitään tekemistä. Antaa poikien tuusata, omaansa pilaavat. Ja tuosta määrästä mölyäminen on turhaa.

    Metsänkasvatus on yksinkertaista. Perusajatus on, että istuta kaadetun puun tilalle kasvupaikalle hyvin sopivan puulajin taimi. Ja kuuntele ensimmäiset vuodet kaikessa rauhassa, kun se kasvaa. Kesä-aikaan yötä päivää.

    Perko 6.10.2026, 17:26

    Nostimen  syöttöön on vastattava  se on niin sitä ihtiää.  Tuo väite ”istuta ja kuuntele” osoittaa, että jaksollisen mallin miehet ovat juuttuneet täysin umpeen tukkeutuneeseen ajatukseensa, jossa kallis istutusruletti sekoitetaan biologiseen metsänkasvuun.

    Metsää ei voi keinotekoisesti pakottaa kasvamaan – professori Timo Pukkala onkin osoittanut, että kyse on vapaasta kasvusta, jota edistetään fiksulla valo-ohjauksella ilman kalliita perustamiskuluja. Teidän 70 vuotta harjoittamallanne avohakkuumenetelmällä ja kuitupuupakoilla ei olekaan onnistuttu kasvattamaan mitään, vaan ainoastaan hävittämään metsän oma, luontainen uudistumiskyky sekä se kaikkein tuottavin keski-ikäinen arvokasvupuusto. Sen mukana metsänomistaja tulot olemattomiin.

    Nostokoukku 6.10.2026, 17:49

    Nyt täytyy Perko osallistua hiukan tämän aiheen mölyämiseen. Tämän kerran. ”Istutusruletti” on mekaaninen toimitus. Ei sitä voi sekoittaa tai verrata biologiaan ja sen aikaansaamaan kasvuun. Sitäpaitsi puun kasvuun vaikuttavat kaikki keskeiset luonnontieteet. Biologia ( genetiikka), kemia ( yhteyttäminen), fysiikka ( hydrauliikka) ja geologia ( maaperätekijät). Mitähän on fiksu valo-ohjaus? Sitä olen kuullut käytettävän ”taimiruletissa”, taimitarhoilla lyhytpäiväkäsittelyssä ja kasvihuoneissa vihannesviljelyssä. Fiksua valo-ohjausta taitaa olla myös pilviveikkojen ruohojen kasvatusmenetelmät. Jopa turkiseläimet saadaan valo-ohjauksella vaihtamaan turkkinsa milloin tahansa. Mutta metsänkasvatuksessa ”fiksu valo-ohjaus” on käsitteenä uutta.

    Perko 6.10.2026, 18:55

    Fiksu päivänvalo-ohjaus on sitäkin, että eri-ikäisrakenteisessa metsässä säädellään päivänvalon pääsyä alemmille puustokerroksille. Sen avulla pidetään huoli siitä, että kasvamaan jätettävien runkojen neulasto ja oksisto pysyvät mahdollisimman täyteläisinä ja elinvoimaisina takomassa sitä 5 mm vuosilustoa.

    Tämä on suora vastakohta jaksollisen mallin riutuvalle ja umpeenkasvaneelle tasaikäiselle puustolle, jossa valonpuute ja ylitiheys pysäyttävät keski-ikäisen puun arvokasvun ja sammalikossa romuttavat metsänomistajan eurotuottavuuden.   No,  noista  muutokseen karsiutuneista  on  huono toteuttaa .  Ei ollut  mölyä  vaan  harvinaisen viisas kysymys.

    mehtäukko 6.10.2026, 18:59

    ”…mallin riutuvalle ja umpeenkasvaneelle tasaikäiselle puustolle, jossa valonpuute…”

    Paskapuhetta trollilta. Puut kasvavat parhaiten latvastaan pituutta, kun ne eivät kyyristele toistensa oksiston alla. Ja sitä on juuri sekalainen jk.

    Perko 7.10.2026, 07:12

    ”Jatkuvan mallin kannattajat välttelevät kustannuksia kaikin keinoin, mikä ei ihan aina ole järkevää edes omien tavoitteiden toteutumisen kannalta, saati sitten jälkeläisten joiden perinnöksi jää vähätuottoinen joutoalue.”    Tunnistatteko kenen tekstiä?    Näkyy olevan  perintö hävinnyt  monesta kohtaan eikä jatkuvuudesta  edes rahasta hajuakaan!

    Jovain Jovain 7.10.2026, 07:31

    Erkki Lähteen mukaan jatkuva kasvatus sopii kaikenlaisille kasvupaikoille. Ja näillä 80-luvulla perustetuilla koealoilla kasvuerot jatkuvan kasvatuksen hyväksi olivat 20-30 prosenttia. Ja 200 kuution puustoissa noin 1.5 kuutiota suurempi, verrattuna jaksottaiseen kasvatukseen.

Esillä 10 vastausta, 18,641 - 18,650 (kaikkiaan 18,686)
1 2 3 … 1 864 1 865 1 866 1 867 1 868 1 869