› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 8 vastausta, 18,661 - 18,668 (kaikkiaan 18,668)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Akateeminen oppi ja sen tuottamat kasvu- ja tuotosmallit on perinteisesti rakennettu tasarakenteisen, jaksollisen metsätalouden ehdoilla. Kun tutkijat ja mallintajat yrittävät sovittaa tämän jäykän sapluunan dynaamiseen sekametsään, tulokseksi saadaan usein todellisen kasvupotentiaalin aliarviointia. Unohtuu kolmasosa ajan hukka.
    Käytännön metsämiesten ja jätkien kokemus ei nojaa teoreettisiin keskiarvoihin, vaan konkreettiseen arvokasvuun kunkin puun kohdalla. Pysyvä, valoa ja typpeä saava puusto pystyy reagoimaan kasvuun heti ilman avohakkuun jälkeistä vuosikymmenten nollavaihetta, mikä tekee teoreettisesta skeptisismistä pelkkää uskonasiaa käytännön myyntituottojen rinnalla.

    konstapylkkerö2

    Kävin tuossa kävelemässä 15 kasvukautta kasvaneessa istutuskuusikossa. Muutama vuosi ensiharvennukseen. Voisi tehdä jo nytkin. Suurimmat pikkutukkikoossa. Noin se puu kasvaa hyvin , kun tehdään kaikki oikein . Ei tarvitse vartoa yli 40 vuotta että taimet yltäisi rk: lle, niin kuin usein harsintametsissä .

    Mitään vuosikymmenten nollavaihetta ei ole kuten harsintametsissä on pienemmän puuston suhteen.

    Perko

    Yksittäisiin mallikohteisiin, kuten Lapinjärven tutkimusmetsiin, osoittaa juuri sen kapea-alaisuuden älyn, jossa yhtä poikkeusta yritetään toistaa yleisenä totuutena. Luonnon monimuotoista voimaa ja rehevän maaperän yksilöllistä arvokasvua ei voida mitata pelkillä historian oppikirjojen kertauksilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Älä Perko taas levitä valheita ”nollavaiheesta”.

    Kuusiuskova

    Noinhan ne nykyään kasvaa konsta, mutta kun ei meitä uskota. Onneksi olkoon, se on mukavaa kuin onnistuu metsänkasvatuksessa.

    Jovain Jovain

    Oli sivu 42. Lähteen Uuden ajan metsäoppaasta (20-30 prosentin paremmasta tuotosta).  Tuskin kuitenkaan jk metsässä ratkaisevaa on taimistojen tai korjattavan puuston ikä, vaan toistuvista korjuista saatava tuotto. Tuskin ikä määrittää hoitomuotoa, mutta avohakkuut sen tekevät ja tietenkin luonnon taimistot. Ovat hyödyksi metsänhoidossa ja hoitomuodosta riippumatta.

    Isäntälinja

    Radion haastattelussa eräs jk-kasvattaja kertoi puun hyvästä kasvusta, oli jo 20 vuotiaana 2,5 metrinen ja vuosikasvukin oli vaaksan verran.

    Ei tuollaiseen jaksollisessa pysty.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Jovain. En ollut huomannut tuota, kun olen lukenut kirjasta vasta otteita. Pitääpä tutustua Lähteen lähteisiin.

Esillä 8 vastausta, 18,661 - 18,668 (kaikkiaan 18,668)