Jatkuva kasvatus käytännössä.

Perko siis lupaa aloittaa?

Keskitytään täällä jatkossakin vain asialliseen metsäkeskusteluun:

Kun kaksoset ja Jojottaja ovat jaksaneetkin hoilata ohi ymmärryksensä, on sinulla Jojottaja sentään velvollisuus kertoa totuus.

Kerroppa nyt suoraan, missä tilanteessa pääsit aloittamaan jk:ta? Oliko se puuston 0-tilanne vai valmis jaksollisen sekametsä?

Se on varmaan nuori tai varttunut kasvatusmetsä, jossa metsänpeitto on kohdillaan, uusiutuu ja tuottaa puuta. Voi olla jaksottainen tai erirakenteinen, sillä molemmilla on sama ominaisuus. Metsän peitto pitää roinan sen ylimääräisen pintakasvillisuuden kurissa. On typeryyttä lähteä metsän peittoa rikkomaan ja hullu avohakkaamaan. No, metsällä on tietty kynnysarvo, jolloin metsä voi hyvin.

Jos ymmärsin JOvainin vastauksen oikein, niin nuori kasvatusmetsä on paras vaihtoehto aloittaa jk. Korjaa jos ymmärsin väärin. (oli poliitikkomainen vastaus selkeään kysymykseen =)  ) Sillä on myös arvo mitä pitää ottaa laskelmissa huomioon.

Sehän tässä ’Pylkeröä’ ja kumppaneitasi taitaa eniten ottaakin pattiin, myös Luken tutkijoiden tavoite muuttui pelkkien kuutioiden tuijottamisesta puhtaisiin euroihin. Tutkimus alkoi laskea metsän todellista taloudellista arvoa ja tuottoa pelkän massiivisen puumäärän sijaan, jatkuvan kasvatuksen todelliset hyödyt näytettiin euron faktoina.

Kun näitä europerustaisia laskelmia alkaa sovitella omiin aukotettuihin odotusaikoihin ja tuottamattomiin vuosiin, huomaa äkkiä jääneensä pelkän arvottoman  riukuryteikön varaan ilman reaalista talousoppia. Ei ihme, jos moinen herätys todellisuuteen vie yöunet ja laittaa rassaamaan omia ajatuksellisia aukkojaan vähän turhankin kuumana.