› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,971 - 1,980 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 197 198 199 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 6.10.2021, 07:58

    Metsähallituksen lisäksi myös metsäyhtiöt alkavat ottaa turvemailla laajemmin käyttöön jatkuvapeitteisen kasvatusmallin. Kokemusta siis kertyy vauhdikkaasti.

    Oli muuten pitkään aikaan ensimmäinen metsätalouden näkökulmasta kirjoitettu metsäartikkeli Hesarissa. Asiatiedotkin oikein.

    http://www.hs.fi/talous/art-2000008295210.html

    Puuki 6.10.2021, 08:21

    Korpien jk:ssa voi tulla ongelmia koska taimettuminen ei onnistu kunnolla esim. karhunsammaleisissa metsissä ilman maan pinnan kevyttä muokkausta.   Keskimäärin 25 % tasaikäistä viljeltyä metsää pienempi kasvu  ei välttämättä ole liian suuri menetys , jos kunnostusojitusta ei tarvitse tehdä.   Isompi tappio tullee myös hiilitaseen kannalta , jos taimettuminen ei onnistu .  Voi laskea taloudellisen kannattavuuden tappion siltä pohjaltakin, mitä kustantaa n. 120 mottia/ha jättäminen pystyyn pohjavesitasoa säätelemään, ja verrata sitä viljelyn kustannuksiin ja puuston kok. kasvun heikkenemisen aiheuttamaan tulonmenetykseen kiertoaikana.

    Jovain Jovain 6.10.2021, 10:04

    Onhan se hyvä että kokemusta saadaan, mutta menee edelleen vastakkainasettelun merkeissä joko tai, jopa isomman mittakaavan kysymyksissä. Ja voi olla että tulosta ei muuten saada tai on sitten saatu ja päädytään yksipuoliseen ratkaisuun.

    Vaihtoehto on myös katsoa kuvio kohtaisesti ja edetä sen mukaan. Sopii myös kivennäismaille. Turvemailla ratkaisua perustellaan aika pitkälti hiilitaseen ja pohjavesitasojen perusteella.

    Planter Planter 7.10.2021, 10:05

    ”Voiko jatkuvaa kasvatusta toteuttaa kaikissa metsissä?”

    Vastaus:

    Johtava metsäasiantuntija, metsänhoitaja, MMT, Doctor of Science (Agr. & For.)

    ”Kaikkia metsiä voi hoitaa erilaisilla jatkuvan kasvatuksen menetelmillä.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.10.2021, 10:14

    Kaikkia sieniäkin voi maistaa – ainakin sen yhden kerran. Mutta näillä on se ero, että jatkuvasta mallista voi aina palata perinteiseen.

    Planter Planter 7.10.2021, 10:20

    Joku keskustelupalstan jamppa voi protestoida, ettei juurikääpäistä kuusikkoa kannata ”hoitaa” jatkuvan kasvatuksen menetelmällä, mutta kumpaa uskoo uusi kaupunkilaismetsänomistaja, kun laitetaan tittelit riviin?

    mehtäukko 7.10.2021, 10:44

    Tietoa löytyy jampoille kuin jampan kaimoille. Jos ymmärrystä ei vaan löydy, typeryydestä saa syyttää itseään.

    Perko 7.10.2021, 11:09

    Mikä se A. J:n perinteinen on?  Jos ja kun saa oppia lisää niin käyttää parhainta, niin  olen  aikonut.  70 vuotias ei ole kovin perinteikäs siltä miusta tuntuu vielä, heheh!

    Lentoliikenteen avauduttua  hoitelen palmujen harveikkoja.

    Puuki 7.10.2021, 12:11

    Toki voi kaikkia metsiä hoitaa jk-menetelmillä – kannattavuus on sitten eri juttu.  Varsinkaan kokonaan ulkopuolisille tahoille se  ei tietenkään ole koskaan ongelma.  Laskutaitoisille mo:lle on.

    Perinteinen korpien kaistalehakkuukin (on tasaikäisen kasvatuksen menetelmä ollut jo pitkään)  kelpaa jo jk:n menetelmäksikin.    Ylimetsän määrämittaharsintaa on harrastettu ennen paljonkin ; sillä meni monet metsiköt piloille aikoinaan. Onhan se sekin jotenkin peirinteistä, sitä vajaatuottoisuutta aiheuttavaa hakkuuta.

    Visakallo Visakallo 7.10.2021, 16:30

    Olen uudistanut yhteensä n. 50 hehtaaria aikoinaan harsittuja n. 100-vuotiaita kuusikoita. Kertooko se jotakin, että nyt näissä männylle kylvämällä uudistetuissa, kaksi kertaa harvennetuissa, alle 40-vuotiaissa männiköissä on puuta enemmän hehtaarilla, kuin niissä harsintakuvioiden päätehakkuissa? Kaiken lisäksi tukkiprosenttikin on nyt jo suurenpi.

Esillä 10 vastausta, 1,971 - 1,980 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 197 198 199 … 1 434 1 435 1 436