› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,981 - 1,990 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 198 199 200 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 7.10.2021, 16:36

    Väärin onnistuttu.

    Visakallo Visakallo 7.10.2021, 18:59

    En ole koskaan käynyt entisillä Osaran aukeilla, mutta eikö sielläkin ole ollut samansuuntaisia tuloksia kuin minullakin? Eikö siellä olekin jo päätehakattu ensiksi uudistettuja alueita? Tehtiinkö siellä  uudistushakkuita liki 20 vuoden aikana, viimeiset 60-luvulla?

    Perko 7.10.2021, 19:20

    Voisiko tuottavuutta  korjata kaupankäynnissä?

    Jean S;  ”Puumarkkinat ovat ostopuolen oligopsonin hallitsemat”. Näin on ollut etenkin ”perinteinen” raakapuun kauppa. Kartellikäräjät hieman säikäytti mutta rauha on laskeutunut kuin luostarinpuutarhaan. Meno jatkuu mafian suojeluksessa eikä korvauksiin joudu laittomuuksista tai tuomioista huolimatta.

    ”Harsinta” oli oikeaoppista selviytymistä 1930 luvun pakkohuutokaupoista. Jäljelle jäi kuin vahingossa hyvään arvokasvun alle 8 tuumaset puut. Tavoite oli saavutettu, takaajan perhe selviytyi velasta ei joutunut tienpäälle ilman kenkiä ja naapurin perhekin säilytti katon päällään. Valmis aukko tai taimikko ei olisi pelastanut. Näitä harmittavia harsimisia tehtiin laajasti Suomessa ja USA ssa hyppivät  ikkunoista. 50-60 luvulla samoista kohdista lainvoimalla paljaaksi hakkuulla ja vakuuksien voimalla tehtiin selluteollisuudelle kuusikoita. Edelleen oligopsoni vaanii krokotiilintavoin vain toinen silmä näkyvissä helppoa saalista.

    Harsinta: Käsin tehtävät pitkä pistot, joilla kiinnitetään kappaleet toisiinsa ennen lopullisen sauman ompelua. Käytetään haastavissa paikoissa ja puretaan kun lopullinen sauma on saatu ommeltua.  Eikä ole metsänkäsittelyä…!

    PS  Lähteet:  SENSAATIO! Maailman suurin oikeusjuttu Suomessa! | Uusi Suomi Puheenvuoro

    oksapuu 7.10.2021, 19:30

    Oligopoli=epätäydellinen kilpailu

    Katso Wikipedia…

    mehtäukko 7.10.2021, 19:30

    ”…Meno jatkuu mafian suojeluksessa eikä korvauksiin joudu laittomuuksista tai tuomioista huolimatta…”

    Perko varmaankin yksilöi nyt tarkemmin.

    Kurki Kurki 8.10.2021, 10:58

    https://www.hs.fi/talous/art-2000008295210.html

    Kymmenen viime vuoden aikana on paljastunut vielä hankalampi murhe. Tutkimusten mukaan ojitetut suot päästävät ilmaan erityisen paljon hiilidioksidia ja toista kasvihuonekaasua typpioksiduulia.Kun turve ojituksen seurauksena kuivuu, se saa happea, alkaa lahota ja tuottaa päästöjä.
    Eikö ole seurattu viime aikojen metsäkeskustelua?

    Ojitus poistaa metaanipäästöt reheviltä turvepohjilta, jotka voivat olla +12 ekv-tn/ha ja 6 milj.ha turvemaiden ojitusaloilta yhteensä +20 Mekv-tn/v ja että pohjaveden pinnan säätö avohakkuilla tiheällä naveromätästyksellä 30..40 cm päähän turvekerroksen yläpinnasta lopettaa suurimmaksi osaksi hiilidioksidipäästötkin, joita Tilastokskus on laskenut turvemaille n. + 4 Mtn/v.  Typpioksiduulipäästö Ojasella on aika merkityksetön n. +1,2 Mekv-tn/v koko ojitetulta 6 milj.ha turvemaapohjilta.

    Kaksi ensimmäistä kuvaa hakkuun jälkeen näyttävät kaikelta muulta kuin kasvuisalta metsältä. Kuuset ovat kitukasvuisen harsuja ja tyvessä tyypilliset oksaryppäät, joita näkee märillä suonlaidoilla kuusentarreissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.10.2021, 11:32

    Aivan, mutta sen sijaan turvepelto joka muokataan vuosittain, on kai merkittävä typpioksiduulin lähde. Anteeksi, poikkesi otsikosta.

    Kurki Kurki 8.10.2021, 13:28

    Tilastokeskus ei ole esittänyt sivun 41 kuvion 1.32 N20-päästöjä erikseen Taulukossa 1.7  Viljelysmaa-luokassa. Ilmeisesti huomioitu, kun metsäkatokin on huomioitu, mutta ei sitäkään ole taulukossa 1.7 esitetty. Typen mineralisaatio näkyy olevan merkityksetön.

    tat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

    Perko 8.10.2021, 21:30

    Kurki; kyselit kuvia.  Monikerroksellinen metsä on kuin nimikin  vailla sen suurempia ihmeellisyyksiä. Erona tasamittaiseen on, että on nuorempia ja ohuita puita ja  seassa järeitä myyntiin sopivaa. Tämän tiesit jo ja olet niitä nähnyt ties kuinka monta.  Sekametsän kuvassani on sellaista ja niitä varmaan on siellä   lähempänä katseltavaksi.   Kiitos mielenkiinnosta ja asiallisista kysymyksistäsi.

     

    mehtäukko 9.10.2021, 07:14

    Anna Perko asiallinen vastaus asialliseen kysymykseen 19.30.

Esillä 10 vastausta, 1,981 - 1,990 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 198 199 200 … 1 434 1 435 1 436