Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,421 - 2,430 (kaikkiaan 14,405)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • aegolius aegolius

    >Puukin pakinasta selviää miten vaikeaa on irtautua entisen järjestelmän haitoista  ei pelkästään ns hoitotavoista. Ajattelun käännös on sitäkin vaikeampi

    Puukin pakina ei liittynyt mitenkään ”entisen järjestelmän haittoihin”, vaan yleisesti kannattavuusvertailun tekemiseen. Kirjoitinhan ettei se kaikille avaudu.

    oksapuu

    Aikoinaan tuli hakattua vanhat harsitut kuviot kylmästi aukoksi…

    Nyt niiden kuvioiden tilalla on täystiheä, kahdesti raivattu, ensiharvennus valmis nuori metsä. Ei ole tarvinnut 30 vuotta ”tampata” ja lopputulokseen olen tyytyväinen…

    Kumma ajatus tuo että metsätila hakataan kerralla aukoksi ja sitten odotellaan se 30 vuotta. Itsellä kasvu on kuitenkin jatkuvasti suurempaa mitä hakkuut…

    Jovain Jovain

    Hyvin näyttää nousevan vanhojen kuusikoiden jälkeen koivu ja mänty etukasvuisina ja niistä voidaan korjata tukkia, ennen kuin kuusi jälkikasvuisena ehtii mukaan. Kuusi edustaa paremminkin toista tai kolmatta puusukupolvea.

    Kuusen mukaan ehtimiseen ei ole tarvettakaan (ehtii kyllä), ei myöskään ole tarvetta jättää vanhaan kuusikkoon kuusta jk aloitukseen, vielä vähemmän laskennalliseen kustannusvertailuun. Jk metsä avautuu monella muulla tavoin ja pärjää kyllä kustannusvertailussa.

    aegolius aegolius

    >Kumma ajatus tuo että metsätila hakataan kerralla aukoksi ja sitten odotellaan se 30 vuotta.

    …ja tampataan vatukossa vuodesta toiseen. 😀 No, Perkolla on tämä pysyvä mielikuva. Hänellä on metsää liian vähän, jotta saisi kassavirtaa riittävän usein. Muutama pikkukauppa silloin tällöin pitää mielen virkeänä. Tämä on täysin ok eikä siinä ole mitään väärää. Väärin tehdään siinä, kun omaa hyvin rajallista ajatusta ryhdytään työntämään muille ainoana oikeana ratkaisuna ja soitetaan suuta tamppaamisesta. Perkon päätavoite on säännöllinen kassavirta. Parhaaseen taloudelliseen tulokseen hänkin olisi päässyt teettämällä avohakkuun ja laittamalla tuoton heti uudistamiskulujen jälkeen osakeindeksiin. Näin ei vaan moni toimi. En itsekään, kun mieli tekee lisää hehtaareja.

    Jk-metsä nimenomaan loistaa kustannusvertailuissa, mutta ei yleensä puun tuotannossa, hiilinielussa eikä pitkään myöskään kannattavuudessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarissa keskustellaan tietämättömyydestä.

    ”Päätösten perustaminen tieteellisiin tutkimuksiin on tärkeätä varsinkin kun mietitään miten valmistaa tuote mahdollisimman ilmastoystävällisesti ta luontoystävällisesti. EU:n taksonomiasuosituksia vastustaa mm. MTK, joka katsoo että täällä osataan käyttää metsiä luontoystävällisesti. Ei saisi kieltää mm. avohakkuita kun täällä tiedetään paremmin niiden hyödyllisyys vaikka tieteen tulokset osoittavat jatkuvan kasvatuksen periaatteen luontoystävällisemmäksi ja taloudellisesti kannattavammaksi pitkällä tähtäimellä. Tunteen perusteella syrjäytetään tieteen tulosten käyttäminen päätösten perustana.”

    http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008413616.html

    Esimerkiksi on se Mönkkönen ym. tutkimus, jonka mukaan metsästä saatujen hyötyjen eli ekosysteemipalvelujen kokonaismäärä kasvaa, jos osa metsästä käsitellään jk-menetelmin. Tuosta tuloksesta voi päätellä, että jos päätöksentekijällä on suuri painotus muissa metsän hyödykkeissä kuin puuntuotannossa, silloin jiikoo on hyvä pitää mukana repertuaarissa. Metsähallituksen kohdalla on varmasti juuri näin.

    Perko

    Ymmärrämme Puukin kassa toisemme jo puolesta vihjauksesta vuosien varrelta enkä mie ainakaan tarvitse tulkkia ja Puuki varmasti vähiten.  Mie kerron sanoilla ja Puuki näyttää asiat numeroina, näin on hiljaisesti sovittu.

    Jovain Jovain

    Keski-Euroopassa yksipuolista kuusen viljelyä on rajoitettu. Mitä kaikkea lieneekään syynä. Myrskyt hyöteistuhot kuivuus ilmaston muutos, nämä ainakin. Sekametsät ja peitteinen metsänhoito on nähty paremmin. Siihen myös taksonomiassa viitataan.

    Tuskin Suomessakaan kannattaa jäädä ajatukseen, että jaksottaisella, eli keinollisella metsänhoidolla Suomen metsät tulevat hoidetuksi. Ja pitäytyä ajatuksessa, että peitteinen metsänhoito soveltuu vain jossain tiukasti rajoitetulla alueella, ojitetuilla soilla tai lähimetsässä.

    Pitkään on Suomessakin toteutettu yksipuolista metsänhoitoa. Metsänhoidon ohje on käynyt, avohakkuu mätästys ja kuusen taimet. Onhan se logistisesti toimiva ja hyvin tulosta tuottava ohjelma. Sillä on paikallisesti jyrsijät ja sorkkaeläimet pidetty loitolla, mutta pakostakin herää kysymys. Metsänhoito voisi olla olla jotain muutakin. Vältytäänkö esim. Keski-Euroopan kaltaisilta tuhoilta?

    Puu Hastelija

    >Kumma ajatus tuo että metsätila hakataan kerralla aukoksi ja sitten odotellaan se 30 vuotta.

    …ja tampataan vatukossa vuodesta toiseen. ? No, Perkolla on tämä pysyvä mielikuva. Hänellä on metsää liian vähän, jotta saisi kassavirtaa riittävän usein.”

    Tässä tiivistelmä oleellisesta. Jatkuva toistelu sitoutuneesta pääomasta korosta ja ajasta.

    Edelleen: Kumpi on parempi 1000000€ osakesalkku 5% tuotolla vai 100000€ osakesalkku 8% tuotolla?

    Voin kertoa,  että miljoonasalkulla voi halutessaan vaikka taluttaa pyörän mäen päälle. Ei ole kiirettä.

    Puu Hastelija

    Miten tämä lainattu pää on turvonnut noin valtavaksi?

    mehtäukko

    Tuosta ”kerralla aukosta ja tamppauksen..?! ”-teoriasta mainitsin aikoja sitten, joka on käytännön metsätalouteen sovellettaessa täyttä pötyä. Pötyä ovat samalla lähes kaikki esitetyt jk:n haavekuvat joita on esitetty. Mikään tutkimustulos ja esitetty laskentamalli eivät tue menetelmää, joka on sovellettavissa vain pienimuotoisiin kohteisiin.

    Tästä olemme näköjään samaa mieltä hyvin pitkälle suurin piirtein.Pari vastarannankiiskeä ui vastavirtaan.

Esillä 10 vastausta, 2,421 - 2,430 (kaikkiaan 14,405)