Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,471 - 2,480 (kaikkiaan 14,393)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • jees h-valta

    Onhan tuo tuotteen valmistumisen ideologia hiukan muillakin hakusessa kuin R.Rannalla. Oksapuu oli hinnassa haavan suhteen lähellä mutta niinhän sanoinkin että noin kaksikymppiä koska en tiedä mitä kuusen kuitu nousee tarkistusjaksona eli saatta elättää vielä myös bonusten lisäämää haapatiliä. Nythän kuusikuitu lähti taas uuteen nousuun.

    jees h-valta

    Nuo kaikenmaailman liituri+hirvikohinat ovat aivan turhia. Eihän kuuskostakaan kolopuita myydä ja tuskinpa niitä haavikostakaan myyn. Minulla on kyllä suojele/säästä-nauhaa. Eipä niitä kolopuita tule vaan haavastakaan kahdessakymmenessä vuodessa vaan rungot ovat terveitä ja kiinteitä. Joku hirvien kalvama löytyy mutta eipä haittaa kuituhaavassa. Kuusikossa kyllä. Kaikki viat ja laatuvirheet rokottavat kuusitukkitiliä aina. Ja vuosien mittaan käyneet tuhot voivat viedä hyvinkin rankasti. Kuusikymmentä kasvatusvuotta on aikapaljon enemmän riskejä kuin kaksikymmentä.

    Puuki

    Niin turhaa se kuvioiden piirtely voi vaikuttaa olevan, jos ei tiedä miksi niitä piirrellään ja mitä merkitystä niillä on metsän hoidossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Menee metsän inventointi haasteelliseksi jos ei ole kuvioita ja metsä on vielä vaihtelevaakin.

    Puu Hastelija

    Inventointi: ruutupaperille/karttapohjalle metsikön muotoon numerointi, numeron perään havainnot (ppa, pituus, kasvupaikkatyyppi, maaston erityispiirteet, puuston erityispiirteet ym.)  Siinä ne kuviot, pinta-alat ym tarkentuvat, kun tuon datan läpi käy mielellään vielä samana iltana,  kun muistijälki on tuore. Pakko tehdä aina,  jos jotain meinaa tarjota.

    mehtäukko

    Vai ”on omituisia käsityksiä jk metsän hoidosta”. Entäpä kun en usko moiseen, enkä toteuta kuin minimaalisesti, ulkona siitä on helppo hengitellä. Eri nimikkeillä höpinä on yhtä vatulointia kun sen ”osaa”.

    Kysymyksistä omituisista käsityksistä joita Joovain on itse jankuttanut, ei taida olla kenelläkään muilla ymmärrystä?! Kerro nyt ensitöiksesi parempi menetelmä kuivioiden piirtelylle? RR häipyi nukkumaan koiranunta…

    Visakallo Visakallo

    A:lla mennään, eli aavistushakkuulla aukko 60 v. turvekorpikuusikkoon. Lähtee myös risut ja kannot. Kauppa sovittu. Hyvät hinnat, eli samat kuin viime keväänä, ja tukki otetaan tarkasti.

    Tolopainen Tolopainen

    Et kuitenkaan saanut turvekerrosta myydyksi. Olisi pienemmät päästöt jatkossa.

    Timppa

    A:lla mennään, eli aavistushakkuulla aukko 60 v. turvekorpikuusikkoon. Lähtee myös risut ja kannot. 

    Eipä siinä juuri muuta vaihtoehtoa ole, ellei halua kartuttaa lahopuuvarantoa.

    Entä jatko? Naveromätästys ja kuuset?

    Jovain Jovain

    Se on tuo muutosvastarinta voimallista. Voidaan toteuttaa myös vaihtoehtoista metsänhoitoa, siitä on kokemusta 50-60 luvulta. Ei kuitenkaan pitkältä aikaväliltä sen jälkeen, kun harsintaa eli jatkuvaa kasvatusta alettiin rajoittamaan. 70 luvulla sallittiin vielä poikkeustapauksissa.

    60  luvulla leimattiin saman metsänomistajan metsiä päivä kausia ja suurimpien metsänomistajien metsiä jopa viikkoja. Pienemmät menivät päivässä.

    Siihen aikaan ei eritelty metsänhoitoa, vaan leimattiin mitä vastaan tuli ja metsän kehityksen mukaan. Metsänhoitoa ohjattiin ja leimattiin edelleen kasvatuksen tai uudistamisen hyväksi. Luontaista tai keinollista uudistamista ja avohakuu tehtiin aina kun se oli ajankohtaista ja luontaiselle uudistamiselle ei ollut edellytyksiä.

    Metsänhoitoa ei luokiteltu siihen aikaan, tällä hetkellä luokitellaan 1 lk ja 2 lk ja sen jälkeen avohakkuu. Sen aikaisessa metsässä se ei olisi ollut edes mahdollista. Sitä tarkoitetaan myös kuviotasolla, samaa kuviota oli koko metsä ja hoito toteutui metsän sisällä.

    Näin oli myös puukaupassa, puukauppaa käytiin metsäalueista ja jos eriytettiin, tukit menivät usein eri ostajalle. Toimiva kokonaisuus oli tämäkin.

    Puukaupan ja metsänhoidon lähtökohdista voidaan poiketa tälläkin hetkellä. Niin myös monet tahot tekevät. Vaikeus on siinä, kun on opetettu tekemään vain yhdenlaista puukauppaa ja tekemään vain yhdenlaista korjuuta ja tehdään vain yhdenlaista metsänhoitoa. Eikö houkuttele poikkeamaan?

Esillä 10 vastausta, 2,471 - 2,480 (kaikkiaan 14,393)