Jatkuva kasvatus käytännössä.

”…Vaikka täystiheisiin taimikoihin tietysti pyritään, niin pitää kuitenkin ymmärtää, että taimikkona harvalta vaikuttavassa havupuustossa loppukasvatuksessa puita on kuitenkin ihan riittävästi ja kun niistä ensiharvennuspuista saa vain sen euron…”

Onko noin selvä metsänkasvatuksen perusasia noin vierasta: Prof. M Kärkkäinen pakinoi joskus ML sivulla tuosta asiasta.Hänen teesinsä oli, että koska ne loppukasvatuksen laadukkaimmat rungot =tukit eivät voi löytyä pienestä ja harvasta määrästä taimia, pelivaraa on oltava. Ne euron rungot ovat ja pysyvät ”väliaikaisesti” särynnän ja laadun varana.

Selasin nuo äly- löylyssä kuumenneet höyryävät kirjoitukset. Huolet oli trolleilla teollisuuden puolella ja huonossa kasvussa toisten metsissä.  Yksi vain puuttui joukosta,  Puuki ei siihen sortunut.  Ihan  samaa mieltä kuin RR sanoo  Puukilla on asia hallussa ja myös kyvyt siihen.

Aiemmin täällä ” se jyry” päätti, että pohjoisen hitaissa kasvuissa on ehkä e-i – ja jk -metsä mahdollinen mutta tuskin muualla. Mie en havaitse ongelmaa  muuallakaan jossa vain puut kasvaa  ja on lajit  jotka sietää toisiaan.   Haen itsekkäästi metsääni käytännön jolla omaa etua ja hyvinvointiani saan parannettua.   Siirtymällä arvokkaimpiin tuotteisiin  pienemmillä massoilla on taloudellinen tulos ympäristönkin  kannalta  hyväksyttävä menettely.   Kokemusta  ja tietämystä miulla  pitäis jo olla, on kohtalaisen pitkät koulutukset  ja harjoittelut vain älystä on joskus puutetta.  No,  tiedän kyllä mistä voin hakea apua.

Joku viisas sanoi, että muutoksen saa aikaan vain jos enemmistö kokee, että muutos on myös heidän etunsa. Jatkuvaa kasvatusta puoltavia näkökohtia nimittäin on myös ja niitä kannattaa pitää esillä.

Jos joku miettii sijoitusten ja lainojen korkoja tarkkaan ja tekee sen perusteella päätöksiä metsänuudistamisesta, niin se on ihan fine.

Itse mietin enemmän sitä kuinka rehevä kasvupaikka on ja miten eri uudistamistavoilla on mahdollisuus onnistua. Rehevälle paikalle sijoitetaan enemmän kuin karulle paikalle, ja näin ollen huonommaltakin kasvupaikalta voi saada kohtuullinen tuoton. Nämä on valmiiksi mietitty metsänhoito-ohjeissa.

Tais olla Pukkilassa kun mies vietiin käräjille ja lopuksi hoitoon kun omaa metsäänsä  hoiti vastoin enemmistön  päätöstä.  A. J.  me porukoissa ei  tarvii laskinta eikä € -merkkiä.   Korj.  käräjät oli Nivalassa ei Pukkilassa.

” Tämä ei ole mikään punakaarti” ; Lammio   / V. Linna  .  Galileikin tuomittiin kymmeneksi vuodekasi piha-arestiin harhaopista.   Niin, että pelätä ei tarvii  mutta varovainen pitää olla!

Periaatteessa olen samaa mieltä kuin RR, mutta ei pidä tuudittautua siihen, että talousennusteeet ja sijoituskohteiden tuottovertailut olisivat kovin tarkkoja. Esimerkiksi juuri nyt on erittäin paha hetki antaa sijoitusneuvoja. Metsän kasvun ennuste saattaa olla ennuste parhaasta päästä.