› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,661 - 2,670 (kaikkiaan 15,394)
1 2 3 … 266 267 268 … 1 538 1 539 1 540

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 1.12.2021, 08:19

    >Tuota Puukin ja muutaman muun mainostamaa hintaeroa ei ole ollut havaittavissa

    Tähänhän on ilmeinen selitys. Jovain tekee kaikki kaupat hankintamuotoisena EIKÄ laske korjuun kulua kustannukseksi. Silloin ei tietystikään hintaero ole suoraan silmien alla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.12.2021, 09:10

    Nyt kannattaisi Timpan laittaa kommentti uudelleen: HS:n moderaattori on vaihtunut!

    ”Metsänhoitotavoista päättää metsänomistaja.” Tämän lauseen voi ymmärtää sitä taustaa vasten, että juuri viime aikoina on tämä päätösvalta näyttänyt loitontuvan omistajalta muille tahoille. Metsänhoitotapoja on käsitelty ahkerasti muun muassa Suomen eduskunnassa ja EU:n toimielimissä.

    Voin paljastaa, että metsänomistajia ei kannata kadehtia. Vaikka metsäomaisuus olisi perittyä, verottaja saa jokaisesta puukuutiometristä osansa ensin perintöverona ja sitten vielä puun myyntitulon verona. Puun reaalihinta on kuusitukkia lukuun ottamatta viime vuosikymmeninä alentunut, ja samaan aikaan metsänhoidon kustannukset niiden työvaltaisuudesta johtuen nousseet jyrkästi. Heikkenevä kannattavuuskehitys ei motivoi sijoittamaan rahaa metsänhoitoon.

    Metsistä saadaan monenlaisia hyötyjä. Kuten mielipidekirjoitus tuo kattavasti esiin, eri hyötyjä tuotetaan eri metsänhoitotavoilla. Joitakin kuten monimuotoisuushyötyjä tuotetaan talousmetsien luonnonhoidon ja suojelualueiden avulla. Metsien ilmastohyöty perustuu puiden kasvuun, joka on tällä hetkellä tehokkain tapa napata hiiltä ilmakehästä. Puurakenne on lisäksi hyvä hiilivarasto. Uusiutuvan raaka-aineen tuottajille toivoisi joskus annettavan myös tunnustusta, koska isossa kuvassa juuri niissä on tulevaisuus.

    Timppa Timppa 1.12.2021, 09:55

    Olen kasvattanut joskus porkkanaa.  Sadakseen kunnollisia porkkanoita pitää kitkeä rikkaruohot pois ja harventaa nittä porkkanataimia.  Tosi tylsää hommaa.

    Metsänkasvattajalla menee huomattavasti paremmin.  Selluyhtiö tekee metsässä saman, mitä puutarhuri siellä kasvimaalla.  Ainoa ero on, että se selluyhtiö maksaa tekemästään työstä.  Riittää kun kun lähettää kartaan hakattavista kuvioista ja tilinumeron.  Kyllä metsätalouden harjoittajalla on helppoa.

    Jovain Jovain 1.12.2021, 10:19

    Työn kustannus liittyi UPM:n Kaipolan paperitehtaan lakkauttamiseen ja sen jälkihöyryihin, myös toim. joht. Jussi Pesosen lausuntoon.

    Hyvin hoidetuissa metsissä ei ole havaittavissa hintaeroa. Valitettavasti on paljon myös hoitamattomia metsiä, joissa hintaerot ovat merkittäviä.

    Puuki 1.12.2021, 10:42

    Pystykaupoissa on korjuun hintaero aina olemassa. Hyvin hoidetussa myös.  2./3. harvennuksen  hinnalla menee puut.  Ylispuuhakkuussa voi saada paremman  tarjouksenkin, jos kertymää on riittävästi ja korjattavien puiden keskikoko hyvä.  Taimikon varominen ja puiden valinta maksaa ja sitä lisämaksua ei yhtiöt itse kustanna.

    R.Ranta R.Ranta 1.12.2021, 10:45

    Gla: ”Voitko määritellä usein siteeraamasi ”puuntuotannon maksimoinnin”?” Miten sitä nyt kulloinkin ilmaistaan. Esim. suurin mahdollinen kestävä hakkuumäärä, tai maapohjan kasvupotenttiaalin täysi hyödyntäminen jne.

    Hyvä kysymys!

    Mitä me metsänhoidolla tavoittelemme? Mitä sinä tavoittelet? Tavoittelemmeko määrän tuottamista vai tavoittelemmeko kannattavuutta. Sehän on Tahvosenkin lausunnon taustalla. Niin metsänomistajan kuin kansantaoudenkin näkökulmasta taloustieteen mukaan pitäisi tavoitella kannattavuutta. Jos määrän tuottaminen alkaa rajoittaa kannattavuutta, niin silloin tavoite ei ole kannttavuus, vaan määrän tuottaminen ja se tarkoittaa eri olosuhteissa hyvin erilaisia asioita.

    Sinäkin uuden metsän ostamista pohtiessasi pyrit selvittämään nettonykyarvon – näin olen ymmärtänyt. Jos maapohjan, taimikon arvoja ja odotusarvokertoimia katsotaan Tapion taskukirjasta, niin kyllä pitäisi tietää, millä korolla arvoihin on päädytty. On mieltä vailla, jos Lapissa maapohjan arvoa lakettaessa käytetään eri korkoa kuin Etelä-Suomessa jne. Kuitenkin jostakin minulle käsittämättömästä syystä näet Gla metsänhoitoon investoinnin eri tavalla, vaikka täsmälleen samasta asiasta on taloudellisessa mielessä kyse. Olen ymmärtänyt sinun voimakkaasti korostavan massan tuottamisen tärkeyttä. Aika näyttää, mihin tämä hiilikysymys meitä ajaa metsänhoidossa kannatavuudenkin suhteen.

    Tulevaisuutta emme tunne, mutta ei meidän kuitenkaan pidä liioitella nettonykyarvoa laskettaessa kaukana tulevaisuudessa olevaa virhearviota. Mitä kauempana virhearvio on, niin sen pienempihän on myös sen vaikutus nettonykyarvoon. Ei taloustieteissä tunneta  mitää muuta parempaakaan tapaa.

    Kun minäkin katson esim. metsään.fi palvelusta jonkun kuvion päätehakkuuehdotusta, niin pitäisihän minun tietää, mihin tällainen johtopäätös perustuu. Mikä on johtopäätöksen taustalla (mihin korkonäkemykseen johtopäätös perustuu jne.) vai pitäiskö minun vain sokeasti luottaa. Täytyisihän minun tietää esim. kuvion suhteellinen arvokasvu, että voisin sitä verrata omaan korkonäkemykseen tai            -tilanteeseeni. Kannatavuus on metsätaloudessa ongelmallinen kysymys, johon on hankala löytää yhtä vastausta.

    Visakallo Visakallo 1.12.2021, 11:00

    Teukka ja muutama muu eivät vastaa yleensä mitään, jos heiltä jotain kysyy.

    R.Ranta taasen vastaa kysymyksiin lähes aina, – vai vastaako sittenkään…?

    Visakallo Visakallo 1.12.2021, 11:03

    Tahvosen näkemykset näkyvät kehittyvän vuosien myötä:

    ”Jaksollinen kasvatus kannattaa Etelä-Suomen kuusikoissa”

    Timppa Timppa 1.12.2021, 11:41

    Olen noista hintaeroista kertonut aiemminkin.  Mutta uudelleen.  Oli 2018 uudistushakkuu, johon liityyi ranta-alueelta ja yhdeltä mökkitontilta poimittavia n yhden kuution laatumäntyjä.  Vakiostaja (konserni) tarjosi niistä männyistä harvennushakkuun hinnan.  Ihmettelin asiaa.  Sanoi, että heillä kaikki poimintahakkuut hinnoitellaan harvennushakuun hinnalla.  Ei saanut kauppaa.  Ei tämä asiaa kyllä ratkaissut.

    Saavat ilmeisestikin jatkuvaa kasvatusta toivovilta puut halvalla.  Näin ymmärtäisin.  Ja ihan oikein onkin.

    R.Ranta R.Ranta 1.12.2021, 11:42

    Kannattaa, ei kannata, kannattaa. Kannattavuus on paljon paljon laajempi kysymys kuin kannttaa tai ei kannata. Mm. olosuhteet, uudistamiskulut ja korko ovat isoja kysymyksiä.

    Monesti on kuin politiikassa. Sanoi väärän puolueen mies mitä tahansa, niin se on aivan väärin. Väärin sammutettu, kuten sanonta kuuluu.

    Kauneus on Visa katsojan silmässä.

Esillä 10 vastausta, 2,661 - 2,670 (kaikkiaan 15,394)
1 2 3 … 266 267 268 … 1 538 1 539 1 540