Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,321 - 3,330 (kaikkiaan 14,993)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    ”pitää olla jo pystyssä tähteellä pikkutukkikokoista ja kuitupuukokoista puuta , ei pelkkä alikasvostaimikko ehdi varttua tukkipuiksi esim. 15-20 vuodessa.”     Tuota  olen kertonut vuoden  täällä.   Sama meno pitää säilyttää maailman tappiin.  Siinä on se  ajatus, kokoajan on kalleimmassa luokassa  puuta kasvamassa.

    Tuo liittyi siihen alkutilanteen kannattavuuden määrittelyyn.  Kun on valmiiksi erirakenteinen hyvä kohde,niin aloituskustannukset on vastaavasti suuremmat .    Vasta esitin yhden esimerkin jossa jk:lla jäi kiinnikirittävää 2000 € /ha korkoineen seuraavaan harsintakertaan mennessä.  Pitäisi olla esim. 15 vuoden päästä n. 90-100 mottia/ha myyä tukkivaltaista  jotta oltaisiin edes tasossa varttuvaan taimikkoon verrattuna . Siinä on se (eräs)syy jk:n heikkoon kannattavuuteen suurimmassa osassa kohteita , kun verrataan  viljelykohteeseen/tasaikäiseen luont.uudistettuun tai niiden välimuotoon.

    Gla Gla

    Aegolius: ”Ilman käsitteen määrittelyä ei kuitenkaan voida vertailla yhtään mitään.”

    Voidaan verrata erilaista kasvatusketjuja, vaikkei niillä olekaan muita nimiä kuin ve 1, ve 2… ve n+1.

     

    Perko

    Koulutetut neuvojat osaavat neuvoa kuinka ongelmia ratkaistaan.  Tämä oli aiemmin jo raatamisen  apuna muuta  tekijiltä loppui voimat  rahat.

    Puuki

    Minäkin osaan ratkaista., kun olen koulutettu ja osaan joskus jopa neuvoakin jos joku kuuntelisi… siinä vasta yleensä tökkää. kuten tässäkin ko tapauksessa.

    Loppuu siinä keltä tahansa neuvottavalta rahat , varsinkin jos neuvonta kustantaa 6 % lopputuloksesta itselleen. ..kle.

    R.Ranta R.Ranta

    Miksi panikoit aegolius tuolla käsitteellä. Totta kai jk:ssa saa tehdä hoitotöitä ja metsänomistajan jatkuva (ikuisuus) on 30 vuotta. Niin tehdään, mikä parhaalta näyttää kulloisenkin hetken tiedon varassa, itse tai jälkipolvet. Gla ei tästä pidä, mutta kuuntele nyt aegolius vaikka tuo Tahvosen esitys tuolta jatkuvan kasvatuksen seminaarista.

    Minuakin se ihmetyttää Gla. Aina tahtoo jäädä liian taajaksi. Täytyy vain ajatella, että hedelmistään puu tunnetaan,

     

    aegolius aegolius

    >>>Aegolius: ”Ilman käsitteen määrittelyä ei kuitenkaan voida vertailla yhtään mitään.”

    >Voidaan verrata erilaista kasvatusketjuja, vaikkei niillä olekaan muita nimiä kuin ve 1, ve 2… ve n+1.

    Ei siinä tietenkään muuta tarvita kuin jokin tunnistettava koodi. Ongelma on se, kun joku puhuu voimakkaasti jatkuvan kasvatuksen puolesta, mutta avohakkaa alussa ja lopussa, välissä tekee raivaussahahommaa, ehkä täydennysistuttaa ja lopulta sanoo jatkuvan kasvatuksen toimivan loistavasti ja olevan selkeästi paras menetelmä.

    Tai vastaavasti poistaa kaksijaksoisesta (jaksollisesta) yliskoivut, vapauttaa OMT:n täystiheän nuoren kuusikon ja jälleen ylistää jatkuvaa kasvatusta ja väittää, että jaksollisessa olisi pitänyt kuusikko raivata alta pois.

    Tai toteuttaa istutuskuusikkoon yläharvennuksen ja kehuu tukkiprosenttia ja jatkuvaa kasvatusta.

    Ei varsinaisesta asiasta keskustelu onnistu, jos käsitteet ovat pahasti sekaisin.

    aegolius aegolius

    >Totta kai jk:ssa saa tehdä hoitotöitä

    Metsässään saa tehdä mitä haluaa, mutta mitään hintaa en ole kenenkään professorin tai vähemmänkään koulutetun jk-laskelmissa raivaussahatyöllä nähnyt. Tämä on se ainoa ”paniikki”. En minä mitään kiellä. Vaadin ainoastaan menetelmien vertailuissa tasapuolisuutta.

    aegolius aegolius

    >Miksi panikoit aegolius tuolla käsitteellä.

    Etkö sinä RR pidä yhtään erikoisena sitä, että jk-metsä alkaa avohakkuusta, päättyy avohakkuuseen, välissä tehdään hoitotöitä ja lopussa korostetaan korkeaa korkotuottoa ja alhaisia kustannuksia?

    Puuki

    Käsitteiden hämärtäminen  auttaa unohtamaan jk:n heikot puolet paremmin . Siitä lienee kysymys .  Kun menee pieleen voidaan tehdä avohakkuu ja edelleen ollaan nk. jatkuvasti kasvattamassa.  Niin voi toki tehdä, ei sitä kukaan estä eikä ole tarviskaan.

    Niinhän se toisaalta on , että jatkuvaa kasvatusta on avohakkuu-viljely-th.-harvennukset -avohakkuu -ketjukin,  jos sen haluaa niin nähdä.      Kannattavuuden arvioinnissa ainakin on kuitenkin hyvä  tietää käsitteiden erot koska jk:n kannattavuuslaskelmissa ei tosiaankaan yleensä oteta huomioon esim. th-kuluja, täydennysistutuskuluja tms.     Miltä se teistä vaikuttaa ?  Minulla tulee ensin mieleen mielikuvamarkkinointi epävarmoin perustein.

    Jovain Jovain

    Ei täällä taida mielikuvamarkkinointia ja laskentaa harrastaa muut kuin raati itse. Ja käsitteet ovat ymmärrettäviä, jos niitä esitetään omasta näkökulmasta, mutta vaihtoehtoisten tapojen näkökulmasta muodostuvat jo esteeksi.

Esillä 10 vastausta, 3,321 - 3,330 (kaikkiaan 14,993)