› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,331 - 3,340 (kaikkiaan 14,991)
1 2 3 … 333 334 335 … 1 498 1 499 1 500

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 23.2.2022, 14:45

    Eli et vieläkään ymmärtänyt. Mitä luulet aloittaako E.Lähde, Pukkala tai Kujala jatkuvan kasvatuksen avohakkuusta, tekee (jaksollisesta tuttuja) hoitotoimenpiteitä ja päättää kierron avohakkuuseen? Ei.

    Jaksollinen kasvatus on vaihtoehto avohakkuulle ja siihen ei vielä kukaan ole esittänyt raivaussahaan tai istutusputkeen liittyviä toimenpiteitä. Minua saa oikaista, jos olen väärässä. Linkki vaan tänne tai kirjallisuusviite, niin sivistyn.

    Edit. En myöskään ymmärrä mitä ”raati” tarkoittaa. Itse en katso kuuluvani täällä mihinkään ”porukkaan”. Jokainen perustelkoon näkemyksensä ja vastatkoon tekstistään.

    Perko 23.2.2022, 14:53

    Puukin kysymykseen;  On ihka oma tieto ja kokemus taimia tulee riittävästi ja ylikin.  Arvokasvu ja kannattavuus jatkuu ennakoidusti eli on jätetty taakse  se 30 vuoden tappiloukku johon olis joutunut toisessa systeemissä.  Onneksi noita Annelin pelkäämiä vitsauksia  ei oo havaittu.  On  paljon tietoa jolla voi ennakoida haitat eikä vähäisempänä vaikka ensimmäisenä monikerroksellisella metsällä, jossa niitä esiintyy  harvoin.  Tasaikäisten kohteiden  muutamissa vaiheissa ongelmat tuppaa tulemaan ylitsepääsemättömiksi jo pienistä puhureista jatkaa päälle hyönteistuhoina.  Sama  ongelma  tiheiköiden harventeluista raivauksista syntyviin ja leviäviin tuhoihin.   Meni hieman jaksollisen haittoihin mutta kun täällä paljon  kirjoittajissa on ns  kyberharrastajia  jk:sta vastaan niin saanen miekin puutua jaksollisen haittoihin.

    aegolius aegolius 23.2.2022, 15:04

    Niin, noin sata viestiä sitten sivulauseesta päättelin, että Perkon metsäkuvio on vähintään OMT+. Varmistusta tähän(kään) ei ole pyynnöstä huolimatta saatu. Keskustelua ei ole syntynyt. Syntyy vain aina uusi sivuraide.

    Tuleehan rehevälle etelän pohjalle tainta, jos maapohja yhtään saa valoa. Voi vain kuvitella millainen kasvu olisikaan istutustaimilla. Ymmärrän ratkaisua kuitenkin paremmin, kun kyse on pienestä palstasta ja käteisvirran tavoittelusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.2.2022, 15:21

    Perustelen noita vitsauksia lähinnä sillä että jatkuvasti peitteisenä kasvattavalla on lopuksi käsissä kuusikko.

    Perko 23.2.2022, 15:49

    Kuusikko ei liene pahimpia haittoja.  50 vuotta pakotettiin istuttamaan närettä 90 % sesti.   Onneksi ei haitat kasvaneet ja hinta on ollut nyt muita edellä. Luontaisesti tulleen taimien  joukosta  riittää valkata ja ”jalostaa”  sopivaan tulevaisuuden metsään parasta.  No se on tietämättömissä mikä niiden  hakkuutulo on mutta niitä ennen on ainakin parikertaa hakkuita .   Siirtymä keskusjohtoisuudesta tekee ” käännöksien ” väliin hitautta  ja aiheuttaa  tuotokseen taloudellista haittaa.

    Timppa 23.2.2022, 16:18

    Kummallisia nuo Perkon metsät.  Kunnon taimia pukkaa vauhdilla.  Meikäläinen on saanut hikoilla aika lailla, että jotain kasvaisi.  Rehevillä puukkaa vain vattua ja seassa joku pihlaja, jos ei tee mitään.  Joskus estää saniainen kunnon kasvun.

    Karuilla mänty taimettuu tai ei,  kylvi tai käytti luontaista uudistamista.

    Jossain pukkaa taas vesakkoa, mutta sehän on mukava tapaus.  Tautiin auttaa raivaussaha ja on valkattavaa kuusten seuraksi.

    Mutta ”päivääkään en vaihtaisi pois” , kun  katselee vauhtiin päässeitä taimikoita tai nuoria metsiä.

    Ei ainakaan meidän metsiä mikään ulkopuolinen ”keskus” ole johtanut tai johda.  Kyllä vaan systeemi lähtee tavoitteestas parempaan kasvuun.

     

    Metsäkupsa Metsäkupsa 23.2.2022, 16:38

    Paraiten täällä loppuharvennettuun kuusikkoon sikiää pihlajan vesakkoa, rajallisilla alueilla sentään kuusen taimiakin jopa turkiksi asti. Muuta vuosi sitten myrsky teki pienen pienen aukon, uudistu vatulle erinomaisesti , muttei muuta silmiin osunut.

    Jovain Jovain 23.2.2022, 16:44

    Aegolius: En ole sitoutunut ohjeisiin sen paremmin kuin tutkimuksen koealajärjestelyihin. Toivottavasti et itsekään. Jk:n voi aloittaa vaikka avohakuusta ja päättää avohakkuuseen. Siihen välille mahtuu monenlaista ja käytetty aika voi olla vaihteleva. Veikkaan, että siihen suuntaan ollaan menossa, metsänhoidon kokonaishallintaan on paineita.

    Timppa 23.2.2022, 17:58

    Jk:n voi aloittaa vaikka avohakuusta ja päättää avohakkuuseen. Siihen välille mahtuu monenlaista ja käytetty aika voi olla vaihteleva. Veikkaan, että siihen suuntaan ollaan menossa, metsänhoidon kokonaishallintaan on paineita.

    En kyllä ymmärrä miten tuo homma tehdään ja mikä järki siinä on.  Meikäläinen on oppinut,   että mahdollisimman tasakokoinen ja runsaspuustoinen metsä kasvaa parhaiten.  Jos haluaa nopeuttaa kzasvua, niin harventaa voimakkaammin.

    Kerropa Jovain miten temppu tehdään.

    aegolius aegolius 23.2.2022, 19:13

    >Perkon jutut ovat aivan puuta-heinää.

    Kyllä, täysin sama huomio. Tuo klo 14:53 lähetetty viesti kokolailla hiljentää yleisön. Keskustelu ei enää jatku, kun yhdestä tuutista tulee täyttä tuubaa.

    Selkein havainto minkä olen tässä jatkuvan kasvatuksen ketjussa tehnyt, on jk:ssa kiinni olevien katkeruus. Korostetaan vanhaa lakia, ”pakottamista”, ”keskusjohtoa”, ”klusteria”, ”mafiaa”, jne. Nämä käsitteet eivät ole minun keksintöäni, vaan jatkuvan kasvatuksen puolesta puhuvien käyttämiä käsitteitä. Päällimmäisenä on syvä katkeruus. Päätös jatkuvasta kasvatuksesta on siis ollut valmis välittömästi. Sen jälkeen tätä sitten palstalla selitellään ties millä keinoin ja enimmäkseen ilman keinoja.

    Ympyrä taitaa olla jälleen sulkeutunut. Keskustelu ei etene. Itse lainaan pätkiä ja puutun viestien kohtiin, mutta vastauksia omiin viesteihini en ymmärrä juuri lainkaan. Puhumme samaa kieltä, mutta siihen se sitten loppuukin.

    >Jk:n voi aloittaa vaikka avohakuusta ja päättää avohakkuuseen.

    Viimeisen kerran, et voi. Jatkuva kasvatus tarkoittaa avohakkuutonta kasvatusmenetelmää. Tämä vaikuttaa olevan sinulle mahdoton asia hyväksyä. Voit toki teettää avohakkuun, mutta silloin käytät esimerkiksi Pukkalan viimeisintä ”vapaata kasvatusta”.

    En ole yksin tässä asiassa:

    Pukkala kertoi laskevansa kaikki muut hakkuutavat paitsi avohakkuun jatkuvan kasvatuksen hakkuiksi. 

Esillä 10 vastausta, 3,331 - 3,340 (kaikkiaan 14,991)
1 2 3 … 333 334 335 … 1 498 1 499 1 500