› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,341 - 3,350 (kaikkiaan 14,409)
1 2 3 … 334 335 336 … 1 439 1 440 1 441

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 23.2.2022, 19:33

    Aegolius erittäin oikeassa. On aivan turhaa lässyä tuollaiset sekasotkuhakkuut muka jk:ta. Jos avohakataan se on aivan sama onko sitä ennen sävelletty vai sovitettu. Mutta avohakkuun ehdottomuutta voidaan muuttaa sillä että tehdään kertaluokkaa rarikaalimpi hakkuu eli otetaankin kaikki kerrostuman rääsyt pois ja jätetään vain elinkelpoisia alikasvospuita jotka ovat selvästi niin pieniä ettei tuulikaan niitä vielä riepota. Sillä tulee maisemaa joka parantaa avohakkuun negatiivista luonnetta huomattavasti. Ja mieluusti hyvin sekana jos on.

    Jovain Jovain 23.2.2022, 19:52

    Timppa: Jaksottaisen runsaspuustoisia valtaosaltaan ovat minunkin metsät ja on jk hakametsiä, mutta vanhoja korpikuusikoita ja karumpia mt kuusikoita olen uudistanut kylvämällä muokattuun maahan. Ei kuuselle, vaan koivu mänty ja vähän kuusta sekasiemenellä. Valopuut edellä, pioneeripuut eli lehtipuut edellä ja ne sieltä nousevat ensimmäisenä. Olkoon kokeilumielessä, saada kerroksellisuutta metsänhoitoon ja korjuuseen.

    Vaihtoehtohan on kylvää havupuu sekasiemenellä ja raivuussa poistaa kaikki lehtipuut ja tuollaisena hoidon ohjeena koivulle, ehtivät vielä nopeakasvuisina mukaan. Eli tehdään tasaikäistä ja tuossa edellä tavoitellaan kerroksellisuutta.

     

    Jovain Jovain 23.2.2022, 20:06

    Perkon juttuihin sisältyy suuri viisaus, teistä monikaan ei ole sitä huomannut. Voiko tuon paremmin tyhjentäviä vastauksia metsänhoidosta antaa?

    aegolius aegolius 23.2.2022, 20:33

    >Voiko tuon paremmin tyhjentäviä vastauksia metsänhoidosta antaa?

    Pelkään, että olet tosissasi.

    Ainoa järkevä ajatus oli tuolla klo 12:30 lähetetyssä viestissä: arvokasvu. Se ei yksinään tyhjennä yhtään mitään.

    >On paljon tietoa jolla voi ennakoida haitat

    Tämä sai hyvälle tuulelle. Hienosti Perko onnistuu ne tiedonjyväset pitämään sisällään. Ihan jokaisen. Jovain on ilmeisesti löytänyt rivien väleistä yhteisen sävelen, mutta minä en riveiltä ole löytänyt vielä yhtään mitään. Edes Perkon metsäpohjan tyyppiin on jäänyt vastaus saamatta. Luulen, että suuri määrä tietoa ei ihan riitä vielä siihen.

    Visakallo Visakallo 23.2.2022, 21:04

    Perko: ”Arvokasvu ja kannattavuus jatkuu ennakoidusti eli on jätetty taakse se 30 vuoden tappiloukku johon olis joutunut toisessa systeemissä.”

    Perkon maailmaan ei näköjään millään mahdu se, että nykymenetelmillä 30 vuotiaat istutetut havupuumetsät on jo kaksi kertaa harvennettu, ja koivikot päätehakattu 35 vuoden iässä. Eiköhän siinä ole sitä arvokasvuakin tullut. Metsätalous on sellaista, että toisten höpöttäessä vuodesta toiseen aivan joutavia, toiset tekevät ja ottavat rahat tilille, eivätkä valita.

    aegolius aegolius 23.2.2022, 22:08

    >Perkon maailmaan ei näköjään millään mahdu se, että nykymenetelmillä 30 vuotiaat istutetut havupuumetsät on jo kaksi kertaa harvennettu, ja koivikot päätehakattu 35 vuoden iässä.

    Ei mahdu tuo, mutta 30-vuotinen heinäntamppaus on silti todistettavasti mahtunut.

    Tässäkin on vielä muutama vuosi tampattava (kuusikko 21 v): https://m.youtube.com/watch?v=w5Q6wzWi1QY

    Ei vaan osunut heinää omaan silmään.

    Gla Gla 23.2.2022, 22:54

    Visakallo: ”Perkon jutut ovat aivan puuta-heinää.”

    Itse harppaan sellaisten kirjoitukset, joissa ei mielestäni ole mitään tolkkua.

    Perko 24.2.2022, 06:47

    Visakallo, tuossa Vessarin tutkimuksessa se oli myös.  Siinä tulot taimikosta jäivät jonkin verran pienemmiksi kuin jk:n hakkuista.   Olen  itse havainnut omassa myynnissä saman.

    Hyvä kun havaitsitte edes puun ja heinän.  Nuo molemmat aineet ovat turvanneet  elämisen ihmiselle näillä leveysasteilla ja heinä koko planeetalla. Etenkin  keksintö heinänkuivatuksesta  on  suurempi kuin ruudin keksiminen.  Heinän  säilymisellä yli talven voitiin asua paikallaan ja paimentolaiselämästä luopua.   No niin,  sen arvoa voinee verrata tähän nykyiseen tietotekniikan tuomaan muutokseen tai se on enemmän.

    Nyt olis  kiirellisin asia hoitaa tuo ryssän hullu pois päiviltä!

    sikari sikari 24.2.2022, 08:52

    Varmaan kannattaa kastella molemmat. Kuivat heinät ja ruuti.

    Kurki Kurki 25.2.2022, 09:20

    Pukkalan linkissä näkyy olevan uusi kommentti Pekalta ja Pukkalan vastaus siihen. Yritin vastata Pukkalalle.

    Linkki: https://arvometsa.fi/kolmas-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/?replytocom=207#respond

    Vastaus Pukkalalle, joka ei onnistunut.

    Pukkala: ”””Se pitää kuitenkin paikkansa, että vertaisarvioitujen tieteellisten tutkimusten mukaan pitkän aikavälin puuntuotos on jatkuvassa kasvatuksessa usein parempi, varsinkin jos tasaikäismetsätalouden harvennukset ovat alaharvennuksia.”””

    Metsänhoidon professori Olli Heikinheimo on tutkinut paljon jatkuvaa kasvatusta viime vuosisadalla. Taisi olla JK-mies eikä julkaissut kaikkia tutkimuksiaan, kun tulokset eivät olleet ”toivottuja”. Heikinheimolta on kuitenkin olemassa yksi JK-tutkimus, jotka ovat kaksi koealaa OMT-kuusikossa Tuusulan Ruotsinkylässä ja ovat julkaistu Ruotsinkylän retkeilyoppaassa vuonna 1957. Koealojen JK-kasvuiksi saatiin 3,9m3/ha/v ja 3,1 m3/ha/v , joka on vain puolet OMT:n maapohjan tuottokyvystä.
    Muita tähän verrattavissa olevia tutkimuksia JK-kasvatuksesta ei ole.

    Heikinheimo linkki sivut 296-297: Linkin aukko kenoviivojen jälkeen pitää sulkea ja linkki toimii.
    helda.helsinki.fi/   bitstream/handle/  10138/15399/  18-No 3_Mikola.pdf

Esillä 10 vastausta, 3,341 - 3,350 (kaikkiaan 14,409)
1 2 3 … 334 335 336 … 1 439 1 440 1 441