Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,361 - 3,370 (kaikkiaan 14,405)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Meillä oli metsäopiskeluaikana sellainen hokema, että ”kuusi pois kuivilta kankailta ja kataja tilalle”. Siinä oli viisautta: katajista olisi siellä mäntyjen seassa vähemmän haittaa kuin kuusista.

    Itse kunkin kannattaa säilyttää avoin mieli: on se mahdollista että erehtyy. Vanhempi polvi eli Lähde, Laiho ja Norokorpi ovat jo liian kokeneita kehäkettuja muuttamaan mieltään, mutta tarkoitan meitä, ja erityisesti nuorempaa polvea.

    Jovain Jovain

    Vanhakantaisuudella ja metsänhoidon eriyttämisellä tarkoitan ns. jatkuvan kasvatuksen sulkemista erilleen muusta metsänhoidosta. En niinkään rajapinnassa käytävää keskustelua ja väittelyä, jota kaiken aikaa käydään.

    Ns. vanhempi polvi Aj. viite edellä: Ovat ansaitusti tehtävänsä tehneet ja tiettävästi jatkavat tutkimuksiaan edelleen. Aikanaan tiukan vastakkainasettelun seurauksena, on hyvinkin vanhakantaista, että onnistuttiin jk. metsähoitomenetelmänä lakkauttamaan n. 40-50 vuoden ajaksi. Tutkimusta on kyllä jatkettu senkin ajan ja jatkuva kasvatus saatiin uuteen metsälakiin, mutta rajoitetusti ja muusta metsänhoidosta erillään pidettävänä (eriytettynä).

    Se on totta, että nuoremman polven ratkottavaksi on jäämässä, jää hyvinkin historiallinen ja arvovaltainen kiista ratkottavaksi.

    Puuki

    Blogin mainokseen ei kelvannut vastaukseksi kommentti Pukkalan kommenttiin jossa hän kertoi mm. jalostettujen taimien paremman kasvun kuuluvan vain taimivaiheeseen.  Kysyn vaan miten taimikoissa jalostuksen , maan muokkauksen ja siirron(kuusella) tuomat hyödyt loppuisi yllättäen juuri taimivaiheeseen? Ei ainakaan käytännössä niin tapahdu.

    Alunperin tasaikäisen taimikon perustamisen ja maanmuokkauksen jälkeen syntyy toisin paikoin niitä hyviä aihioita myös jk:n käyttämiseen ainakin väliaikaisesti. (Valopuiden alle voi syntyä kuusikkoa muutenkin ) Kun pitäisi saadaa lisää taimia aikaiseksi,niin silloin joudutaan laskemaan PPA alas ( 8-12 m²/ha)  ja metsän  kokonaiskasvu kärsii niiden harsintakertojen jälkeen aina.  Se on selvä asia useimmille ”tieteen harjoittajille”.

    Kuivan tai kuivahkon kankaan tattikuusien kasvatus ei kannata ja siitä on tutkimuksiakin tehty minkälaisia pitäisi alikasvoskuusten kasvujen olla jotta ~ seur. vuosikymmenen aikana tapahtuisi riittävästi elpymistä .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuten Puuki edellä kertoi, välillä syntyy – tarkoituksella tai vahingossa – metsään aihioita jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Nämä voi tietenkin käyttää hyväkseen vapaasti. Ei kai se ole eriyttämistä, jos samassa metsikössäkin voi välillä kasvattaa jatkuvasti ja välillä jaksollisesti?

    Jovain Jovain

    Ei ole eriyttämistä vaan yhteen sovittamista.

    mehtäukko

    Mitä tuosta nyt on vanuttaminen? Sitä on käytännössä tehty iät ja ajat eikä se posmittamalla kummene.

    Kurki Kurki

    >Kiinnitin samaan huomiota, että säästöpuuryhmä nuo eivät kai ole vaan enempi siemenpuita.

    En kyllä ymmärrä, miksi professori laittaa kuvan kuivan kankaan säästöpuista ja uskoo, että siinä näkyvät 50 vuoden ikäiset 1-2m kuusen taimet olisivat jk-kasvatusta.

    Jovain Jovain

    Jos asioita halutaan vääristellä, noinhan sitä sitten tehdään. Myös jk metsät ovat hoidettuja. Tuossa kuvassa olevat alikasvoskuuset (tattikuuset) tuskin ovat tarkoitettu jatkoon. Siemenpuut kuivalla kankaalla ovat sentään mäntyjä ja taustalla näkyy eri-ikäistä metsää. On hyvä kuva siinä mielessä, että samassa metsässä voidaan toteuttaa vaihtoehtoista metsänhoitoa. Ei sen aina tarvitse olla kaavamaista jaksottaista metsänhoitoa.

    Puuki

    Niinhän se on että kuvalla saadaan aikaan monennäköistä esimerkkiä. Jos olis tarkoitus poistaa kasvupaikalle sopimattomat kuusen tatit, niin kaipa ne olisi sitten poistettu. Toisaalta koska jk:n metsissä ei tarvitse (kuulemma) tehdä th:a eikä raivauksia , niin voi olla siksi jäljellä ne kuusetkin . Vai olisko ollut sittenkin kyseessä säästöpuuryhmä laajalle alalle jätettynä ?  Professori sen itse tietenkin tietää mutta ei vastaa  blogissaan kuin vain sinne sopiviin kysymyksiin.

    Perko

    Harmittaahan tuo jos on  kuvassa muutama   puu,    kyllä se  paljasta aukkoa sentään  pittää  olla,  eivätkä sano mitä varten.  Ai hitsi!  Tuossa onkin pitkän opin saaneelle aukkometsänhoitajalle tosi paha rasti.

Esillä 10 vastausta, 3,361 - 3,370 (kaikkiaan 14,405)