› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,371 - 3,380 (kaikkiaan 14,405)
1 2 3 … 337 338 339 … 1 439 1 440 1 441

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 27.2.2022, 00:40

    >En kyllä ymmärrä, miksi professori laittaa kuvan kuivan kankaan säästöpuista ja uskoo…

    >Professori sen itse tietenkin tietää mutta ei vastaa…

    Sen verran vain halusin oikaista, että tarkkaan ottaen tuossa on kirjoittajana Timo Pukkala (tai yrittäjä Pukkala) eikä professori Pukkala. Mielessä on pidettävä päällimmäisenä, että tuo on yrityksen mainos.

    Perko. Ei harmita. Lähinnä naurattaa. Tuo neljän säästöpetäjän ja tattikuusten kuiva kangas on sitten sitä hyvin tuottavaa jiikoota, jossa 15 vuoden kuluttua tullaan hakemaan nuo ”säästöpuut”. Vai miten se meni?

    Mukavaa Perko, että tulit taas viihdyttämään ulostuloillasi.

    Gla Gla 27.2.2022, 06:46

    Pukkalan kuvista välittyy juuri se, mitä kyllästymiseen saakka täälläkin olen jankuttanut. Kun avoimen vaiheen avulla on saatu aikaan nätti sekapuusto, jossa suurimmat yksilöt ovat mänty+koivuvaltaista ja pienemmät puut ovat joko kuusta tai niitä ei ole ollenkaan. Sama näkyy 100:ssa Tuupovaaran leimikosta otetussa kuvassa.

    Metsän kasvu kuvien ottamisen aikana on kohtuullista ja harvennuksen jälkeenkin säilyy tyydyttävänä. Tästä saa markkinointikelpoista dataa mallinnuksiin.

    Mutta seuraavassa harvennuksessa jääkin jäljelle vain harva, heikosti kasvava kuusikko. Kun lisäksi taimettuminen ja taimien kasvu kuusella tässä vaiheessa on surkeaa etenkin kuvien kaltaisella karumman puoleisella mt:llä tai jopa vt:llä, vaihtoehtoja on kaksi. Joko tehdään avohakkuu ja uudistetaan alue männylle, kun ensin on vuosia seurattu kituvan puuston turhaa taistelua väärien valintojen seurauksena. Toinen vaihtoehto on se, että metsä jää kymmeniksi vuosiksi hoitamatta. Uusi omistaja tekee siihen avohakkuun 50 vuotta myöhemmin.

    Pukkalan harvennus on siis ihan ok. Täytyy vaan ymmärtää, mihin se johtaa. Se ei johda jatkuvasti peitteisenä säilyvään talousmetsään, vaan jaksollisen kasvatuksen kiertoajan venyttämiseen alikasvosta hyödyntämällä.

    Surullista on, että tässäkin tapauksessa on laitettu verrokiksi mukaan kuva epäonnistuneesta istutuskuusikosta. Näyttää klassiselta hirvituhojen pelossa liian karulle paikalle laitetulta kuusikolta, joka ei koskaan tule kasvamaan kunnolla. Näillä on hyvä piilottaa oman menetelmän heikkouksia.

    Rane 27.2.2022, 08:25

    Aegoliukselle.Arvometsän Timo Pukkala ja Professori Timo Pukkala ovat yksi ja sama mies.Professoriutta käytetään surutta yrityksen toiminnan edistämiseen.

    Arvometsän tarina – Arvometsä (arvometsa.fi)

    aegolius aegolius 27.2.2022, 08:41

    Niin käytetään. Arvometsää ei aina ole ”muistettu” edes jatkuvaa kasvatusta puoltavissa mediajutuissa mainita. Niissä Pukkala metsäalan asiantuntijana pyyhkii toimittajilla lattiaa. Oikeita kysymyksiä ei luonnollisesti osata kysyä.

    Jovain Jovain 27.2.2022, 09:10

    Mitallilla on myös kääntöpuolensa, kuka sen lopulta sanoo mistä on kysymys? Vaihtoehtoista metsänhoitoa voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Siihen riittää verokiksi vaikka jättöpuut.

    Jo yksin käsitys jättöpuista voi olla monitahoinen. Se klassinen on, jätetään muutamia puukauppaan soveltumattomia ja arvottomia puita aukolle ja vaatimus on sillä täytetty. Normimetsänhoidossa ne jätetään, usein myös jätetään ja kaadetaan pitkälleen.

    Jättöpuut voi yhdistää metsänhoitoon, on tullut jätettyä hyvässä tuottokunnossa olevia puita, puuryhmiä ja metsiköitä, nousevaa nuorta metsää ja ennen muuta taimikoita. Hoidettuna kyllä, mutta ei jaksottaisena, joka tarkoittaa raivausta. Alueet, joista ei sitten ole jatkoon, on viljeltävä ja usein uudistumaton metsä on avohakattava.

    Uhkia voidaan torjua ja korvata vaihtoehtoisella metsänhoidolla, se on myös osa peitteistä metsänhoitoa. En minäkään ole metsän tuhlauksen kannalla, niin kuin ei ole Jees tuolla edellä. Eri asia on sitten ne, jotka vuosikymmeniä menestyksellä ovat toteuttaneet jaksottaista metsänhoitoa, eihän niistä metsistä saa jk metsää tekemälläkään.

     

     

     

     

     

    mehtäukko 27.2.2022, 09:24

    EDIT

    Jovain Jovain 27.2.2022, 09:34

    Mehtäukon kannattaisi nyt kaivella kalusto sieltä tallintakaa ja lähteä savotalle. Kelit paranee ja ihan hyvää metsänhoitoa on tarjolla.

    mehtäukko 27.2.2022, 09:42

    Aloituksen aiheeseen tuo nyt ei liity. Kelit ei pahene tai parane kunnollisilla koneilla, joita on koko talvi ulkoilutettu.

    Tosin Joovainin rattori ei liikahda lumen paljoudessa metriäkään. Alkaa tulla kiire kerätä niiltä jk-hatelikoiltasi puut lumen sisään kesävarastointiin!!   🙂

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.2.2022, 10:01

    Mitä metsänkasvatusmallien yhdistäminen tarkoittaa jessen ja Jovainin mallissa: jaksollinen ja jatkuvapeitteinen malli ovat samaan aikaan käytössä samalla metsäkuviolla limittäin ja  lomittain? Käsittääkseni Timo Pukkalan vapaa kasvatus ei tarkoita tätä, vaan sitä että tilanteen mukaan voidaan vapaasti valita jaksollisen ja jatkuvapeitteisen välillä.

    Avohakkuun jälkeen jessen ja Jovainin mallissa (jJ-malli?) jätetään siis kehityskelpoisilta näyttävät alikasvokset. Tämä on toki uudistamiskuluja säästävä tapa, mutta seuraavissa vaiheissa eli taimikonhoidoissa ja harvennuksissa tulee ylimääräistä säätämistä, kun puusto kehittyy eri kohdissa kovin eri tahtia.

    Käytännössä jaksollisellekin kasvattajalle tulee noita tilanteita, koska hoitotoimet ja harvennukset voivat eri syistä viivästyä ja jäädä tekemättä. En kuitenkaan lähtisi varta vasten rakentamaan rakenteeltaan hyvin sekavia metsiköitä, vaan pitäisin erirakenteiset alueet pääosin erillään varsinaisista puuntuotantoalueista. Erirakenteisia (joissakin tapauksissa peitteisiä tasarakenteisia?) olisivat siis ne vanhat tutut: kaikki alueet joita ei avohakata.

    Suurin syy nuivaan suhtautumiseeni on järkevien leimikoiden muodostaminen eli puunkorjuun taloudellisuus.

    mehtäukko 27.2.2022, 10:12

    Sillähän Jeessikin kehuu alle 50-litraisten harvennusten tekemisillä !? Kun sellaisten risukoiden korjuu pyörii 20€/ motti, kantohinta ja kannattavuus ovat sen mukaisia.

Esillä 10 vastausta, 3,371 - 3,380 (kaikkiaan 14,405)
1 2 3 … 337 338 339 … 1 439 1 440 1 441