Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,405 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 13 minuuttia sitten Perko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 3,381 - 3,390 (kaikkiaan 14,405)

1 2 3 … 338 339 340 … 1 439 1 440 1 441

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Jovain 27.2.2022, 10:57

AJ: Mikä ero siinä on, jos ovat käytössä samalla metsikkökuviolla limittäin tai lomittain tai että voidaan tilanteen mukaan vapaasti valita jaksottaisen ja jatkuvapeitteisen välillä. Samaa asiaa tarkoittavat, sitä myös Pukkala tarkoittaa.

Olet eriyttämisen kannalla, eli pidät ”erirakenteiset alueet pääosin erillään varsinaisista puuntuotantoalueista”. Ja että näitä alueita on vain avohakkuilta ulos rajatut alueet. Eihän puutuotannolla voida rajata metsänhoitoa.

A.Jalkanen 27.2.2022, 11:30

Tämä on aivan metsäsuunnittelun perusasia. Määritelmän mukaan metsäkuvio on kasvuolosuhteiltaan ja puustoltaan mahdollisimman yhtenäinen. Tällöin puusto voidaan luotettavasti kuvata metsävarajärjestelmään ja sen kehitys voidaan ennustaa. Sen metsänhoito ja puunkorjuu voidaan järjestää tehokkaasti.

Tietenkin kehityskelpoiset alikasvokset kannattaa hyödyntää, mutta lähinnä silloin, kun ne sopeutuvat kehitykseltään muuhun uudistettavaan puustoon. Monimuotoisuuskohteet, suojavyöhykkeet ja säästöpuuryhmät yms. ovat niitä kohteita, joissa erirakenteisuus ja erilajisuus ei ole haitta vaan etu. Muualla suosisin pääasiassa tasarakenteisuutta, ellei kyseessä ole juuri sillä hetkellä väliaikaisesti jatkuvapeitteinen kohde. Tasarakenteisuus ei estä useamman kuin yhden puulajin kasvattamista. Metsätilastojen mukaan metsistämme on vain noin 30 % yhden puulajin metsiä!

mehtäukko 27.2.2022, 11:37

Edellä esitettyyn viitaten RR:n ” metsiköt yhtenä kuviona ilman kuviorajoja” on enempi kuin huuhaata.

aegolius 27.2.2022, 12:42

>Mikä ero siinä on, jos ovat käytössä samalla metsikkökuviolla limittäin tai lomittain tai että voidaan tilanteen mukaan vapaasti valita jaksottaisen ja jatkuvapeitteisen välillä. Samaa asiaa tarkoittavat, sitä myös Pukkala tarkoittaa.

Tämä kyllä jättää sanattomaksi. Jovain tietää jo mitä professori tarkoittaa. Voi lyödä vetoa, että professori ei ymmärrä mitä Jovain tarkoittaa. Minä ymmärrän sen, että Jovain ei ole ymmärtänyt minua. Lopetan tämän turhana.

R.Ranta 27.2.2022, 14:41

AJ: ”Sen metsänhoito ja puunkorjuu voidaan järjestää tehokkaasti.”

Kun katson vaikka metsään.fi palvelusta kuviokarttojani, niin tehokkaasta järjestämisestä tulee juuri päivastainen mieleen. Metsien pirstominen pienipiirteisiin kuvioihin, joita innolla on metsäneuvonnan tuloksena tehty, ovat varsin ongelmallisia hoidettavia ja asian tilan korjaaminen on pitkä ja kallis tarina.

Puukaupan tekeminen on ongelmallista. Pitäisi saada aina mieluummin koko tila kerralla kuntoon. Käsittelykuviot suuriksi ja hakaajalle käsitys siitä, kuinka mitäkin kohtaa käsitellään, ilman kaavamaisia ratkaisuja.

Karttoja voidaan piirrellä minkälaisia tahansa, mutta metsänkäsittely pitäisi saada järkeväksi, ennenkö tehokkuudesta voidaan puhua.

Kalle Kehveli 27.2.2022, 14:59

Tänä päivänä ostajatkaan eivät ole kiinnostuneita pienistä kuvioista ja pienistä kertymistä. Koneiden siirtokin voi olla ongelmallista kuviolta toiselle. Eri asia on, jos metsänomistaja tekee pienimuotoiset hakkuut itse, eikä laske itselle tuhertamisesta maksimaalista tuntipalkkaa.

Puuki 27.2.2022, 15:35

Joku vissi tarkotus niillä kuvioillakin on . Kun erotellaan esim. kesä-ja talvileimikot ,niin myyjä saa tehdä ja myydä 2 eri leimikkoa korjuuolosuhteiden mukaan ja eri hinnoilla tietenkin. Hullua olis myydä esim. kesäleimikko talvileimikon kyljessä sen hinnoilla. Korjuuvaurioista puhumattakaan mitä kesäkorjuu väärällä kohteella voi saada aikaan jäävälle puustolle. Jos on ”holttia tähteellä” , niin kuvioitakin voi mo myös itse yhdistellä tarpeen mukaan ennen leimikon tekoa ja tarjouspyyntojen tekemistä .

mehtäukko 27.2.2022, 16:14

RR:” Puukaupan tekeminen on ongelmallista. Pitäisi saada aina mielluummin koko tila kerralla kuntoon…hakkaajalle käsitys…”

Kun noin perustekijöiden kanssa on ongelmia, en ihmettele kaikkea muutakaan kummallisuutta. Yleensäkään, miksi noin ongelmallisen harrastuksen pariin on pitänyt ajautua, ja roikkua siinä?

Visakallo 27.2.2022, 16:38

Kovin ongelmalliseltahan se RR:n metsätalous on kieltämättä vaikuttanut. Ensin kiusasi vanha metsälaki, nyt sitten kartat ja puukauppa! Ihmettelen, miten muut ovat voineet kaikkien näiden vaikeuksien kanssa pärjätä.

R.Ranta 27.2.2022, 17:01

Isot onnittelut vai teille. Kaikesta päätellen tekemänne taloudellinen tulos metsätaloudestanne on kaikesta päätellen ollut moninkertainen minun vaatimattomaan harrastukseeni verrattuna. Jotain, teille toki vaatimattomia murusia, minullekin on harrastuksesta tipahdellut. Pöljäntuuria varmaan.

Meitä metsänomistajia kun on tällaisia mitään ymärtämättömiäkin. Yrittäkää kestää!