Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,401 - 3,410 (kaikkiaan 14,403)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    R.Ranta: ”Hieno homma Visa. En ole aiemmin huomannutkaan, että olet noin tyytyväinen metsänhoitoosi.”

    Muutamat ovat sen kyllä täällä huomanneet, ja olen siitä kyllä saanut myös kuulla!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarkoitin perusjutulla sitä että jos yrittää sekä jatkuvaa että jaksollista kasvatusta samalla kuviolla yhtä aikaa, voi tulla eteen enemmän haasteita kuin jos pitää ne erillään.

    R.Ranta R.Ranta

    Tappiota aegolius, tappiota. Tosi raskastahan tämä on, mutta minkäs teet, kun ei ymmärrä, eikä osaa keskustella oikein.

     

    aegolius aegolius

    En taida ihan uskoa sinua. Arvaan, että ajattelet vain kassavirtaa ja lasket tappioksi hankintakuluja. Onhan se totta, että metsätaloudessa helposti varallisuus lisääntyy, mutta leivän päällä se ei ensimmäisen 15 vuoden aikana näy. Eikä näy pidempäänkään, jos hehtaareja hankkii enemmän ja enemmän.

    Homma toimii ihan ok kunhan päätulo elämiseen tulee muualta. Harva meistä päätoimiseksi mo:ksi (tai sijoittajaksi) syntyy.

    Perko

    Suomen maataloutta on rahoitettu metsän kautta vahvasti. Infra, pankit, koneet,  rakennukset ja maitokärritkin  ne kaikki  on  rahoitettu metsätyöllä ja puulla.   Tarvittiin  niitä aukkoja.

    Jovain Jovain

    Mitä haasteita siitä tulee, jos toimii samalla kuviolla yhtäaikaa, jos ei toimi päällekkäin. Kieltämättä mh. ohjeistuksessa on päällekkäisyyksiä. Vapaa kasvatus on siitä hyvä esimerkki. Voidaan toteuttaa vaihtoehtoista metsänhoitoa samalla kuviolla ja samassa metsässä.

    Ollaan vielä pulassa, jk on ollut salittu menetelmä vain vähän aikaa. Ei ole ehtinyt vielä muodostumaan käytänteitä riittävästi. Joskus 60 luvulla leimattiin saman metsänomistajan metsiä viikko kausia, leimattiin sitä mitä vastaan tuli. Kuviorajat olivat harvassa, mutta savottakin oli iso, koko talven kestävä.  RR oli oikeassa puukaupan ja metsänhoidon määrittelyssään.

    Gla Gla

    RR: ”Kun katson vaikka metsään.fi palvelusta kuviokarttojani, niin tehokkaasta järjestämisestä tulee juuri päivastainen mieleen. Metsien pirstominen pienipiirteisiin kuvioihin, joita innolla on metsäneuvonnan tuloksena tehty, ovat varsin ongelmallisia hoidettavia ja asian tilan korjaaminen on pitkä ja kallis tarina.”

    Nyt en enää ymmärtä yhtään. Mitä ihmettä metsään.fi:n kuviokartat vaikuttaa sinun metsätalouteesi? Minullakin metsään.fi jakoi 0,7 ha aukon kahteen kuvioon. En ymmärrä, miten se vaikuttaa minun toimintaani saati että korjaaminen olisi kallista. Aukko on muokattu ja istutettu samaan aikaan samalla puulajilla.

    Muutenkin metsään.fi kuviot poikkeaa mhy:n laatimasta metsäsuunnitelmasta. Heittoa on lisäksi puustotiedoissa. Yksi järeä kuusikko on metsään.fi:ssä aukko, koska siitä on tehty metsäänkäyttöilmoitus. Hakkuuta en toteuttanut.

    Joskus on ollut puhetta siitä, kuka metsätaloudenharjoittajan metsiä koskevat päätökset tekee. Luulin, että olla samaa mieltä siitä, että rengit tottelee isäntää, eikä päinvastoin. Toistuvasti syytät renkejä. Miksi?

     

    R.Ranta R.Ranta

    Sinä Gla tuollaisilla ulostuloilla myös olet riisinut naamiot ja … Hyökkäät vaikka ei olisi mitään aihettakaan. Olen suorastaan järkyyttynyt tästä älyttömästä metsänhoitotapojen sodankäynnistä – ei mitään järkeä.

    Mistä ihmeestä voit saada tuollaisen tulkinnan. Minähän vastasin AJ:n kommenttiin, jossa hän kommentoi kuvioajattelun metsänhoidon ja puunkorjuun tehokkuudesta. Pienimittakaavaisten kuvioiden hoidon ja hakkuiden tehokuutta kritisoin.

    Pirtoutunut kuvioajattelu, jossa  metsään.fi palvelussa suositellan metsänhoidosta tietämättömille metsänomistajille taloudellisessa mielessä järjettömiä toimenpiteitä, on harhaanjohtavaa.

    Pirstoutuneen kuvioajattelun oikaisu järkevälle kannalle vie sukupolvia. Kuten sanoin, karttoja voidaan piirrellä minkälaisia tahansa, jolla esim. puuvaroja pyritään selvittämään.

    Surullista keskustelua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos tyypillinen suomalainen keskimäärin 30 hehtaarin metsätila on yksi kuvio, siihen sisälle mahtuu jo monenmoista. Jos tuolla tilalla olisi 10 metsäkuviota a 3 hehtaaria, tilanteen kuvaus on jo paljon tarkempi. Suunnittelussa ja toimenpiteissä kuvioita voidaan ottaa mukaan useampia tai vaikka kaikki kerralla.

    Itselläni ei taida olla kahta enempää alle hehtaarin kuviota ja suurin on noin 10 hehtaaria, vajaan 70 hehtaarin tilalla. Keskikoko on siis muutama hehtaari, mielestäni operatiivisesti melko sopiva. Ihan ite piirsin ne yhteen kertaan, pääosin puuston pohjalta. Ne ovat olleet pääosin pysyvät paitsi Asta myrsky sotki osan.

    Myöhemmin totesin että maapohjan perusteella olisi ollut aihetta hieman suurempaan tarkkuuteen. Maapohja kun vaikuttaa aina korjuukelpoisuuteen ja sopiviin puulajeihin. Nämä virheet korjautuvat kuitenkin ajan myötä, kun aina avohakkuun jälkeen uudistetaan sopivalla menetelmällä. Korjataan samalla kuviorajat jos halutaan.

    Rane

    ”Surullista keskustelua.”

    Pyyhi kyyneleet Reima.Kun vaan kylmästi teet toimenpiteet metsissäsi oman mielesi mukaan niin esim. Metsään.fi. palveluun kuviot korjautuu ajan kanssa todellisen tilanteen mukaisiksi.Metsäsuunnitelmahan on suositus,ei määräys.

Esillä 10 vastausta, 3,401 - 3,410 (kaikkiaan 14,403)