› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,431 - 3,440 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 343 344 345 … 1 439 1 440 1 441

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 1.3.2022, 08:23

    >On peiliin katsomisen paikka, sitä raati ei kuitenkaan hyväksy

    Onko tämä ”raati” jokin keskustelupalstan nimimerkkien ryhmä, yhdistys, urheiluseura, viranomainen vai joku muu?

    >Puolustavat omaansa, niin metsänhoidossa kuin puukaupassa

    Tämäpä on Jovainin arvoitus…. Pitäisi olla merkittävää omistusta, mutta vaikutusvaltaa myös puukaupassa… ei siis kuitenkaan viranomainen. Metsärahasto? Tornator? Hei, nyt tiedän, Klusteri!

    >hyvin kapea-alaista mutta tuottavaa

    Ok. Jaksollinen siis tuottaa hyvin, mutta jatkuvalle kasvatukselle on paikkansa tukemassa muita tavoitteita? Olen samaa mieltä.

    >Aika hölmöä valtaa pitäviltä

    Tämä on vähän vaikea. Onkohan vastausehdotukseni arvoitukseen sittenkään oikea.

    Tiedätkö Jovain itse mikä vastaus on? Eikö keskustelu ole helpompaa ihan suoraan ilman kiertelyä, arvoituksia ja vihjailua?

    Visakallo Visakallo 1.3.2022, 08:45

    Jos nykyisen metsälain aikana kokee vaikeutta toteuttaa mielihalujaan metsässä, on silloin syytä jo vakavasti harkita metsistä luopumista. Yhteiskunta kun ei pysty enää enempää vapauksia metsänomistajalle antamaan.

    Jovain Jovain 1.3.2022, 08:49

    EDIT

    Puuki tuo uudistamisvelvollisuus. Pienaukkohakkuu ja poimintahakkuu, ymmärretään myös lakirajoille, ei useinkaan johda taimettumiseen. Eivät edellytä uudistamisvelvollisuutta, mutta ovat jo siinä mielessä uudistamishakkuita ja sanan varsinaisessa merkityksessä toimenpiteillä tähdätään metsän uudistamiseen. Eivät ole kasvatushakkuita.

    Tässä nyt ei ollut korjuukuluista tai kemerasta kysymys.

    aegolius aegolius 1.3.2022, 08:50

    Niinpä. Onkohan ongelma ennemmin se, että muut ihmiset toimivat toisin kuin itse haluaisi heidän toimivan?

    Jovain Jovain 1.3.2022, 08:54

    Aegolius, kysymys on metsänhoidosta.

    Per Ä Reikäs 1.3.2022, 08:56

    ?? Herätkää

    aegolius aegolius 1.3.2022, 08:57

    Olet Jovain jälleen puhtaasti käsitteiden kimpussa. Niiden muuttaminen ei muuta mitään muuta kuin sen käytetyn käsitteen. Itse asia ei siitä muutu. Olen käsitteiden merkityksestä keskustelussa kirjoittanut sinulle ensimmäisen kerran jo kesällä.

    >Höpö höpö Aegolius

    Et vieläkään vastannut suoraan, mutta päättelen ongelman olevan se, että muut toimivat eri tavalla kuin haluaisit. Voi ehkä miettiä paria asiaa: Onko siihen jokin syy ja miksi se sinua häiritsee?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.3.2022, 09:40

    Jovain:

    Pienaukkohakkuu ja poimintahakkuu on kasvatushakkuita koska ne ei aiheuta uudistamisvelvollisuutta. 

    toimenpiteillä tähdätään metsän uudistamiseen. Eivät ole kasvatushakkuita.

    Huomaatko Jovain miksi kanssasi on vaikeaa keskustella: kumoat omat ajatuksesi, ja lukija ei sitten tiedä kumpaa mieltä olet!

    Lakiraja on laissa siksi että metsälakia voitaisin valvoa, ei metsänomistajan kiusaksi. Miten sitten jos jk-harveikko kaatuu tuulessa: laukeaako sitten uudistamisvelvoite?

    Jk-opaskirjojen mukaan menetelmässä on eri vaiheita, sen mukaan tähdätäänkö poimintahakkuulla enemmän jo olemassa olevan erirakenteisen puuston kasvattamiseen vai uudistamiseen. Nimenomaan nuo jälkimmäiset eli noin ppa 10:een alennetut uudistamiseen tähtäävät kohteet ovat ongelma, ei ne Timo P:n kuvailemat kasvatushakkuut joissa ppa jää 20 pintaan.

    Ei tule mieleen sellaista tilannetta jossa tekisin pienaukkoa – paitsi poistaakseni metsätuhopesäkkeen.

     

    aegolius aegolius 1.3.2022, 09:59

    >Miten sitten jos jk-harveikko kaatuu tuulessa: laukeaako sitten uudistamisvelvoite?

    Tottakai laukeaa, teoriassa. Käytännössä kyse lienee valvonnan intensiivisyydestä, eli toisin sanoen tuskin tapahtuu mitään.

    Omalle kohdalle sattunut sellainen, että kuvion historiasta on ollut tiedossa noin 10 vuotta sitten tehty energiapuuhakkuu ja kuvion nykyinen puusto ylitti hädin tuskin lakirajan. Hakkuussa se siis alitettiin selvästi. Mitään ei kuitenkaan ollut tapahtunut. Tapaus nyt kuitenkin on ollut pieni millä tahansa mittapuulla. Nyt tuo kuvio on mennyt nutulleen ja uusi männikkö kylvetty.

    Timppa 1.3.2022, 10:10

     Nimenomaan nuo jälkimmäiset eli noin ppa 10:een alennetut uudistamiseen tähtäävät kohteet ovat ongelma, ei ne Timo P:n kuvailemat kasvatushakkuut joissa ppa jää 20 pintaan. 

    Yhdellä korpisuolla on miettinyt sellaista uudistamistapaa, että jätettäisiin hieskoivuja ja mäntyjä ppa n 10:een ja sekaan istutettaisiin kuusia.

    Ei tule mieleen sellaista tilannetta jossa tekisin pienaukkoa – paitsi poistaakseni metsätuhopesäkkeen.

    Joskus on männikön harvennushakkuualueella on ollut rehevä paikka, jossa on kasvanut muutama puolilaho koivu.  Sellaisiin kohtiin on tehty aukko ja istutettu kuuselle, jotka kasvavat hyvin.   Hakkuun joutuu aikanaan sovittamaan johonkin suurempaan kohteeseen.  Tuo kuusikko antaa toisaalta vaihtelua ja peitteisyyttä.

     

Esillä 10 vastausta, 3,431 - 3,440 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 343 344 345 … 1 439 1 440 1 441