Jatkuva kasvatus käytännössä.

Ei ole  juuri uutta ei , vaikka keskusteluketju on jo tosi piiiiitkä.

Henk.koht. on yksi jk:n tarjouspyyntöön vastaus tulollaan puron varren hakkuusta.  On hyvä ku-alikasvos  epätasalaatuisen metsän alla eikä avohakkuuta kannata muutenkaan tehdä puron varteen.

Kiitän ensin Tikkulaa !  Tuolla toisessa ketjussa Martti J. Karin tutkimus ryssästä  on tiukka tietoisku.

Keturi,   leppiä reilusti ne lannoittaa nykyhinnoin 700 € /ha /v ja suoria pihlajia myös,  pihlajista joskus saa hyvää sisustus pintaa, vaikka saunaan kaiteita.  Pihlajan marjoja ostetaan myös.   On vaan tukkurilla hupa korvaus 0,80 € /kg, Parempi kun tekee likööriä niistä niin  ei maistu puulle homma.

Rahallisen hyödyn metsästäjälle on hyvä osata muutamia keskinopeuden vertailuja. Vaikka se miten saman matkan pilkkominen kolmeen osaan erinopeuksilla  muuttaa lopullista kokonaisnopeutta.  Urheilussa  saa  hyvää harjoitusta  50 km hiihtämällä!    Siitä vaan kokeilemaan sehän sujuu jokaiselta.

Puukilla  on mainio puronvarsikohde.  Startti on kuin varaslähtö kun sitä ennakointia ei saanut käyttää. Miltähän  yhteislähtöstartissa tuntuisi jos toiset olis jo  ohi puolimatkan?

Mikä varaslähtö tuo on, jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon sopii oikein hyvin täydennysistutus, kuin myös avohakkuu. On sekin perusteltua tehdä jossain vaiheessa ja aloittaa alusta. Teettääkö tuo erirakenteisuuskaan eroa metsänhoidon välillä, voidaan käyttää hoitomuodosta riippumatta. Mutta onhan tasarakeinteinen tai erirakenteinen käsitteinä hyvinkin suuntaa antavia, minkä laisesta metsänhoidosta on kysymys. On syytä säilyttää metsänhoidon luokituksessa kasvatushakkuina omassa luokassaan. Ja muut metsän uudistamiseen tähtäävät hakkuut omassa luokassaan. Tässä ei eri metsänhoidon muotoja (jatkuva/jaksottainen) eriytetä, vaan sisältyvät rinnakkaisina samaan metsänhoitoon ja samaan luokitukseen.

Puukilta hyvä ulostulo metsänhoidosta. Jatkuva kasvatus on vielä kovin uusi kokemus, ei ole ehtinyt vielä muodostua kokemusta ja näkemystä ja käsitteet ovat kovin kaukana toisistaan. Onhan ne päivitetty lakiin ja ohjeisiin, mutta eihän uudetkaan ohjeet ole koskaan lopulliset. On oikeastaan hyvä, että keskustellaan ja käytetään retoriikkaa, kyllä ne ohjeet sieltä päivittyvät.

Hukkaan menee, jos keskitytään ohjeiden vahtimiseen. Ohjeet on tiedossa ja ovat suosituksia ja laki määrittelee rajakohdat. Puutekohtiin saa puuttua. Itse lähtisin siitä, että kasvatushakkuita ovat tasarakenteinen ja erirakenteinen ja muut hakkuut, pienaukkohakkuu ja myös uudistamiseen, taimettumiseen tähtäävä poimintahakkuu ovat uudistamishakkuita.