› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,531 - 3,540 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 353 354 355 … 1 439 1 440 1 441

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 5.3.2022, 16:30

    Sinun ei tarvitse tietää mitään muutakaan, enää. Uskosi on riittävän vahva. Olet mielestäsi aina paras. Et edes huomaa kuinka kaikkia muita huvittaa. Minä en voi auttaa.

    >Vertaamalla niitä hitaisiin

    Mitään vertailua et ole tehnyt. Jos olisit töissä, valitsisit palkaksi 700 €/vko ja kehuisit valintaasi. Toinen samassa työssä oleva valitsisi 4000 €/kk. Vähän vastaava tilanne on metsäpuuhissasi. Tyydyt vähempään, mutta et ymmärrä sitä. Muita se ei haittaa. Minuakaan ei valintasi metsässä kiinnosta (enää) pätkääkään. Ammun vaan jatkossakin näitä hölmöilyjäsi alas. Metsäasioista on kanssasi täysin turhaa edes yrittää keskustella.

    Visakallo Visakallo 5.3.2022, 16:31

    Onkohan Perkolle käynyt niin kuin eräälle ison maan johtajalle, kun on tarpeeksi kauan istunut yksinään pitkän pöydän päässä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.3.2022, 16:45

    En minun tarvitse itse laskea: laskelmia on esimerkiksi Timo Pukkalan Forest Issues ja Arvometsä -blogeissa. Useampikin kysymys roikkuu ilmassa, mutta tässä niistä kaksi:

    1. Miten on biologisesti mahdollista saavuttaa jatkuvapeitteisessä metsässä korkeampia kiertoajan keskikasvuja.

    2. Miten on mahdollinen se Tahvosen ym. simulointien tulos, että jatkuvan kasvatuksen taloustulokseen ei vaikuta taimien synty eikä tuhot.

    Odotan kysymyksiin populaaria jokamiehen ymmärrettävää selitystä jatkuvapeitteisesti kasvattavilta. Sitten alan uskoa paremmin, kun talouslaskelmissa on kaikki hoitotyöt mukana, puun hinnat oikein ja mikä tärkeintä: kasvumalleissa molempien ”leirien” hyväksymät konsensus-kasvuluvut käytössä.

    Edit 6.3.

    Puuki 5.3.2022, 16:52

    Jatkan tästä mieliaiheestani eli sahapuiden laatuasiasta  vielä vähän.    Puun tiheys korreloi suoraan sen lujuuteen.  Ja esim. Pohj-Lapin hyvin tiheälustoinen mäntypuu ei ole ihan lujimmasta päästä koska sen puun tiheys on keskimäärin ~ 12 % alhaisempi (TTK)  kuin Keskisen -Suomen alueen mäntyjen tiheys.  Myös E-Suomen mäntyjen tiheys on suurempi kuin Pohj-Lapin mäntyjen mutta alempi kuin Pohjois- Pohjanmaan , Kainuun ja Pohj- Karjalan alueen männyillä.   Myös kevät- ja kesäpuu osuudet vaikuttaa puuaineen lujuusominaisuuksiin, samoin geneettiset ominaisuudet joten myös  jalostuksella (alkuperän valinnalla) voidaan vaikuttaa  puiden lujuuteen.

    Ikä vaikuttaa myös puiden saheiden lujuuteen;  siksi hyvin vanhat puut (kuten joskus iäkkäistä alikasvoskuusista kasvaneet tukkipuut) ei ole enää uudelta kasvultaan yhtä lujia kuin nuoremmat.

    Perko 5.3.2022, 17:49

    Mie en noita paikallisia lujuuksien eroja tunne. Rimojen käytöstä ja tarkistuksissa jonkin verran on kokemustakin.   Onlen joskus etsinyt kotitarvesahauksissata sopivia mutta ovat kummasti hävinneet.

    Visalle, ihan toisten kädellisten joukossa toimin eikä lääkärini ole tarkastuksissa poistanut  yhtään suomalaista eikä kansainvälistä lupakirjaani (FIA ).. mutta jos  visan päätä juttuni pakotaa niin eihän näitä oo pakko lukea.

    A.J.  Se vaan on sillä lailla,  että pitkältä takamatkalta (aukko)  ei tavoita dopingillakaan. Katso ; Hiihtoliiton tiedotustilaisuus (28.2.2001) Lahden MM-kisoissa dopingista … Janne Immonen, Harri Kirvesniemi, Sami Repo ja Mika Myllylä.

    jees h-valta 5.3.2022, 19:42

    Onko Perko jo tutustunut lukijoiden kuvissa esiintyvään jatkuvan kasvatuksen alaan? Oletko sitä mieltä että siinäkin vain odotellaan seuraavaa ”huomattavaa puukauppatiliä”? Toki minäkin tekisin siinä tilin, sen päätehakkuutilin josta ei ainakaan tuossa kuvan kohteessa liikaa pääse vaurastumaan.

    Jovain Jovain 5.3.2022, 19:43

    Kannattaako jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksia epäillä. Eihän metsän kasvu ja siementuotanto voi olla alempi tai puusto pienempää ja huonompi laatuista ja että ovat vielä metsissä hajallaan. Myös jatkuva kasvatus perustuu parhaan puuston kasvatukseen ja tuottaa puuta siinä kuin jaksottainen metsän kasvatus. Riittävän harvassa ja avovaiheet hyväksi käyttäen, kasvu on hyvää ja myös taimettuu. Kovin hitaaksi jää odotus, jos jäädään odottamaan umpimetsän alle, vaikka vähän avattaisiin.

    jees h-valta 5.3.2022, 19:47

    Entä Jovain, oletko jo tutustunut Nuakkan retkeen jk-harsintaraiskioon viiden vuoden päästä hakkuutapahtumasta? Mitä kuusen siementämiseen tulee sitä tekevät nimenomaan valtapuut ja siksi saammekin nyt paljon hyvää kuusen siementä koska metsiämme on hoidettu jaksollisen menetelmällä vuosikymmeniä. Laatuhan kokoajan vain paranee. Onneksi noista raiskioista ei siementä tule ettei kokonaislaatu kärsi.

    aegolius aegolius 5.3.2022, 20:31

    >Myös jatkuva kasvatus perustuu parhaan puuston kasvatukseen

    Miten, kun sitä valintaa tekee vain luonto eikä raivaussaha? Ainakin minun metsässä tyvestään lenko kuusi peittoaa parempilaatuisen, jos vaan on hiemankaan päässyt niskan päälle. Jos saha ei tee valintaa, kasvu ei todellakaan keskity parhaaseen puustoon. Luontaista tainta ottaneissa metsissä olen havainnut paljon nuoria kuusia, jotka kasvavat lähes toisissaan kiinni. Kumpikaan varjopuu ei anna periksi ja molemmista kasvaa oksistoltaan täysin toispuoleinen. Näitäkään ei ole ihan vaan muutama pari hehtaarilla, vaan niitä on kymmeniä, satoja. Luonto tietysti ajan kanssa hoitaa, mutta… Ei oikein avaudu tämä ajatus, että jiikoossa ei ole haasteita ja hakataan vaan kovasti kasvavaa erinomaista laatua. Männystä taas tulee helposti melkoinen susipuu, jos vähänkään pääsee etukasvuiseksi. Ongelma ei kuitenkaan kosketa jk-metsiä. Voi tietysti olla, että mänty-asiat eivät kosketa muutenkaan jk-metsiä. Toisessa ketjussa hiotaan jaksollisen kuusentaimikon taimilukua, että onko se 1800, 1600, 1500 vai vähän alle per hehtaari, jotta ensiharvennus onnistuisi parhaiten. Jiikoossa ei ongelmia ole. Hetki vain, niin parhaat poikaoksattomimmat yksilöt ovat tuottamassa arvokasvua. Vieläpä nopeasti. Ja uutta taintakin pukkaa jokaisen hakkuun jälkeen. Tämähän se on melkoinen haave.

    Äläkä nyt jovain sano, että kyllä jatkuvassa kasvatuksessa voi puunvalintaa raivaussahalla tehdä ihan yhtä hyvin. Voi tietysti omassa metsässä, mutta itse menetelmän kustannuslaskelmiin se ei kuulu. Taimikoiden hoito ja puunvalinta on kustannus vain jaksollisessa metsänhoidossa. Kysy vaikka Pukkalalta.

    Kurki Kurki 5.3.2022, 21:04

    Tuota aegoliuksen tekstiä ei HS.fi julkaisisi.

    Olen yrittänyt tähän Hesarin Emma Karin kirjoitukseen kommenttia, mutta sitä ei julkaista. Ei ole Koneen säätiön linjan mukaista. Se joka saa julkaistua jotakin, voisi vihjata keskustelupalstasta Metsälehdessä.

    AJ näkyy saaneen läpi montakin.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008659970.html

Esillä 10 vastausta, 3,531 - 3,540 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 353 354 355 … 1 439 1 440 1 441