› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,551 - 3,560 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 355 356 357 … 1 439 1 440 1 441

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 6.3.2022, 12:35

    Arvokasvun parasta A-ryhmää ovat terveet ja laadukkaat hieman alle tukkikokoiset rungot. Eihän se rakettitiedettä ole. Arvokasvun pääajatus on, että rungon hinta kokee hintapompun pelkästä kuiturungosta tukkirungoksi ja jatkossakin lisäkasvu on pääosin tukin hintaluokassa.

    Haaste tuossa jättämisessä on, että jos elinkelpoisia runkoja on vain puolella alasta ja silloinkin siellä täällä, niin miten mätästetään vai mätästetäänkö…

    Teufelin Zumi 6.3.2022, 12:42

    Arvokasvun A-ryhmä tulee silloin kun myy hinnan olleessa korkealla. Muu on sitten sen odottelua.

    Puuki 6.3.2022, 12:49

    Sehän se ratkaisee mitä kannattaisi milloinkin tod.näk. tehdä : Onko  mahdollisesti paremman arvokasvun nettolisätulot(-menot) kiertoaikana (samaan ajankohtaan diskontattuna tai prolongattuna sopivalla korkokannalla) suuremmat kuin tasaikäisen paremmin puuta kasvavan metsän nettotulot (-menot) vastaavalla tavalla laskettuna  .

    Etukätteen pitää vielä tietysti sekin päättää kumpi pitää paikkansa ; jk:n metsä kasvaa 30 % paremmin kuin viljelty metsä vai juuri toisin päin.   Melkein kaiken tutkimuksen ja ns. muoalaisjärjen ym. kokemusten  mukaan jalostetut puut ne kasvaa paremmin eikä jk:n hitaasti kasvavat alikasvostaimet ja harveikot. (Suht. hitaahkosta taimikon alkukasvusta huolimatta) .  Jokainen tapaus on erilainen ja lopputulos riippuu mistä roikkuu milloinkin mutta jotain selviä suuntia on mahdollista selvittää etukäteenkin.

    Teufelin Zumi 6.3.2022, 13:05

    Parhaimman tilin tekee silloin kun on myyntikelpoista metsää aina kun hinta on hyvä. Lähiaikoinakin on hinta noussut n.55 – 80 euroon, silloin voi täysin unohtaa jonglööraukset ja muut konttaukset.

    Gla Gla 6.3.2022, 19:12

    Lukijoiden kuvissa Nuakalla on malli siitä, kasvaako jk-metsässä laadukkaat yksilöt ilman raivausta. Joskus hyvätkin taimet menee pilalle, kun vieressä kasvaa liikaa kavereita. Ei auta, vaikka kaikki olisi suoria.

    Tänä talvena etelässä on poikkeuksellisen paljon lumituhoja. Yksi yö n. kuukausi sitten satoi märkää lunta liikaa. Kuusista huomaa selvästi, että alakynteen jääneet ovat eniten latvojansa pudotelleet.

    aegolius aegolius 6.3.2022, 19:34

    >Tänä talvena etelässä on poikkeuksellisen paljon lumituhoja.

    No niinpä näkyi olevan. Maassa makaavia latvoja osui silmiin kymmenkunta, vaikka vain kävelin hehtaarin kuvion läpi. Ylitiheä on ollut tuo kuusikko, joten hoikkia runkoja riittää.

    mehtäukko 6.3.2022, 19:36

    Arvokasvu tapahtuu myös mäntytukilla kun runko saavuttaa pylvään mitat. Hinta paranee yli neljänneksenkin vaikka leikot vähenee.

    Kuinka niitä 11-16 metrisiä salkoja korjataan jk tureikoista laajoilta aloilta tien varteen? Hinnan alennuskin huomioiden tuskin mitenkään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.3.2022, 07:56

    Etsin pienaukkoja, löysin uuden blogijulkaisun. Siistin näköistä jälkeä ja kustannustehokasta. Kuusia syntyy ja ne kasvavat hyvin, kun ylispuusto on mäntyä tai lehtipuuta. Ongelmia tulee enemmän vasta paljon myöhemmin, kun vallitseva puusto on pääosin kuusta. Kuvissa näkyvällä tavalla saadaan jatkettua kiertoaikaa eli yksi uudistaminen jää välistä, joten tuotos voi pysyä riittävän hyvänä suhteessa pieniin kuluihin, vaikka kuusi kasvaisi tuossa hieman liian karulla kasvupaikalla. Tällainen kuva jk:sta poikkeaa kuin yö ja päivä siitä kuvasta joka on esillä ”Lukijoiden kuvissa”. Avainasemassa on siis oikea kohteen valinta ja huolellinen hakkuu.

    http://www.arvometsa.fi/neljas-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/

    Puuki 7.3.2022, 08:31

    Kun puuta on 500 mottia/ha Tuupovaarassa,niin eiköhän tuo kasvupaikka ole lähinnä lehtomaista kangasta tai ainakin paremman puolen tuoretta kangasta eikä  liian karua kuuselle.    Iäkästä metsää myös , kun suurin mänty ehtinyt kasvaa 5 motin kokoon.   Hyvä kohde tehdä vaikka minkälainen hakkuu, myös jk:n tyylillä.     Korjattujen puiden keskikoko 870 l . Siinä on helppo laskea että ei tule hakkuu/motti  kovin kalliiksi .    Silti jos normi metsään tehdään jk;n hakkuu niin jonkin verran joutuu korjuusta/m³ maksaman lisää verrattuna päätehakkuuseen koska puiden valinta, alikasvoksen varominen ,  keskimääräinen metsäajomatka ja kertymä/ha vaikuttaa aina kustannuksiin.  Tosin puiden keskikokokin vaikuttaa aika paljon korjuutaksaan.

    Sammaa mieltä siitä, että ongelmia tulee vasta kuusettumisen jälkeen, jos vielä sitten yritetään jatkaa jk:na.

    aegolius aegolius 7.3.2022, 08:36

    Luin alkua puolet ja kyllä tiukkaa tekee… Teksti on jälleen selkeä mainos. Kuvat on tietysti valittu huolella, mutta hieman huolta aiheuttaa tuo, jos Pukkalan omissa metsissä olisi Luken koealoja. Ymmärsinköhän asian väärin. Ei itse menetelmästä saada mitään luotettavaa tutkimustulosta ihmisiän aikana, jos lähtötilanteen koealat on valittu huolella satavuotiaisiin mt-mäntysekametsään. No, saadaan siitä se tulos, että tällaiseen optimitilanteeseen menetelmä sopii ensimmäiset 70 vuotta – ja tulevaisuuden kuusikkoa harventaen jopa 100. Talous on kuitenkin alkurytinän jälkeen tiukemmalla. Onnittelut Pukkalalle huolella valituista (Luken!) koealoista! Laittaa omasta objektiivisemmasta näkökulmasta suhtautumista Lukeen vähän uusiksi.

    ”Tulokset auttavat kumoamaan ainakin sen myytin, että jatkuvassa kasvatuksessa puun korjuu olisi kallista.”

    Juuri tämä on pelin henki. Poimitaan satavuotiaita petäjäjärkäleitä vasta äsken huolella valitulta ja perustetulta jk-koealalta. Eläköön jk! Noloa Timo Pukkala, todella noloa korkeimman tason tutkijalta. Lopun pehmentävä virke ei riitä.

    En ehdi nyt kahlata tekstiä loppuun, mutta… Löytyi tällaista outoa ensimmäisen kerran: ”vähentää raivaussahan käyttöä”. Enää sen raivaussahan käytön pitäisi löytää tiensä kustannusvertailuihin. Ilmeisesti se kustannus kuitenkin on merkittävä, koska sen väheneminen huomioidaan näin. En ole mainintaa raivaussahasta aiemmin nähnyt.

Esillä 10 vastausta, 3,551 - 3,560 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 355 356 357 … 1 439 1 440 1 441