› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,561 - 3,570 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 356 357 358 … 1 439 1 440 1 441

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 7.3.2022, 08:37

    Myös jatkuva kasvatus perustuu parhaan puuston kasvatukseen ja tuottaa puuta siinä kuin jaksottainen metsän kasvatus. Tuskin sen suhteen on eroa, onko metsä erirakenteista tai tasarakenteista, molemmat tuottavat ja ovat hoidettuja metsiä molemmat.

    Peitteisessä metsänhoidossa metsät eivät ole tureikoita tai muuten tuoton tai hinnan osalta alempia. Päinvastoin, peitteisessä metsänhoidossa turvataan myös jatkuvuutta. Nykyiseen juurtuneet, esitetään mielellään väittämiä. Voihan se olla, että nykyinen metsälaki ja metsänhoidon ohjeet auttavat mielikuvan syntymiseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.3.2022, 08:38

    Kyllä, juuri noin: blogissa hakattu metsikkö on rehevä kun männyt ovat suuria. Vähän luottoa Lukeen: kyllä he selviävät koealojen mittauksista ja analyyseistä riippumatta omistajasta. Jatkuvan kasvatuksen tutkimus on tärkeää ja sopivia koealoja ei kasva joka oksalla. Timon hakkuut ovat tietenkin mainoksia joissa näytetään miten menetelmä toimii optimioloissa, mutta tämä ei haitanne kun niitä tarkastelee sellaisina.

    Löysin Arvometsän blogista pari vastausta. Pienaukko voidaan tehdä esimerkiksi silloin kun metsässä on juurikääpäpesäkkeitä.

    Lisäksi selitys siihen miksi uudistuminen ei vaikuta menetelmän kannattavuuteen lyhyellä aikavälillä: ”Uudistumisen vaikutuksen pienuus johtuu siitä, että seuraavat 3–4 hakkuuta perustuvat olemassa olevaan puustoon, ja uudistuminen alkaa vaikuttaa hakkuutuloihin vasta monen vuosikymmenen päästä.”

    Riippuu aika paljon lähtötilanteesta milloin uusia taimia aletaan tarvita, ts. onko jatkuvaan kasvatukseen ryhdyttäessä valmiina alikasvosta tai erirakenteisuutta. Siksi tasaikäinen varttunut kuusikko kannattaa ensin avohakata ja sitten miettiä seuraavia siirtoja – sen sijaan että harventelee ja odottelee taimia joita ei välttämättä tule.

    Vielä lainaus:

    ”On myös syytä huomata, että kannattavinta voi olla käyttää vuorotellen jatkuvan kasvatuksen hakkuita ja tasaikäismetsätalouden menetelmiä (lähinnä luontaista uudistamista, kaistalehakkuita ja ylispuiden poistoa).”

    Suuria aukkoja ei suositella tehtäviksi, joten kerralla hakattavien pinta-alojen pitää olla tässä systeemissä vastaavasti suuremmat jotta kertymä on riittävä. Jalostushyöty jää saamatta.

    http://www.arvometsa.fi/suomen-metsayhdistyksen-selvitys/

    aegolius aegolius 7.3.2022, 08:41

    >Nykyiseen juurtuneet

    Tiedoksi Jovain, että mihinkään menetelmään en ole juurtunut. Vastauksesi olisin voinut minä kirjoittaa jo etukäteen. Huomioi nyt hyvänen aika se teksti, jonka minä kirjoitan, jos minulle vastaat.

    Puuki 7.3.2022, 08:50

    Ei tuokaan hyvä kohde tuota seuraavana kiertoaikana ainakaan enemmän puuta kuin hyvin tehdyn tasaikäisen kasvatuksen jälkeen tuottaisi.  Kannattavuusvertailussakin voisi jäädä jälkeen esim. kääntömätästys , jalostettujen taimien istutus + luont. uudistaminen  sekametsäksi -ketjuun verrattuna.   Siinähän jäi puustopääomaa pystyyn 300 mottia/ha.  Jos olisi korjattu esim. 250 mottia/ha enemmän (silti hyviä säästöpuualueita ja säästöpuita olisi jäänyt riittävästi) , niin leimikon kantohinta olisi noussut n. 10 000 €.   Jos lasketaan uudistuskuluja ja th-kuluja  (reilusti yli normin) 2000 €, niin jää 8 k€ kirittävää jk:n metsällä seuraavaan harsintakertaan mennessä.  Se tarkoittaisi 20 v:n päästä n. 290 mottia tukkia/ha a 60 € jotta olisi siinä vaiheessa tasapeli (4 %:n korolla) .  Paremman näköinen silti alkuun noin tehtynä eli etu on siellä ekologisuudessa eikä niinkään talouspuolella.

    aegolius aegolius 7.3.2022, 08:52

    >Riippuu aika paljon lähtötilanteesta milloin uusia taimia aletaan tarvita

    Täsmälleen näin.

    Ei ole ihme, jos jk pärjää kustannusvertailuissa, jos laskelmissa on mukana vain muutama jaksollisen metsän yläharvennus ja sen jälkeen tarkastelu loppuu. Oletetaan vaan, että sillä tavalla voitaisiin jatkaa. Pukkalalla nyt on tietysti vahva taloudellinen motiivi olettaa mitä tahansa, lopettaa taloudellinen tarkastelu heti ensimmäiseen ongelmakohtaan (uusiutuminen) ja jättää sekin oletusarvoisesti mainitsematta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.3.2022, 08:56

    Jos rehevän metsikön hakkaa aukoksi, tulee tietenkin jokamiehen mielestä maisemahaitta, mutta syntyy myös monimuotoinen alue, kun siemenpankista puskee ilmoille kaikenlaisia yrttejä ja alueelle tulee uudenlaisia pörriäisiä. Jokamies voisi koettaa nähdä avoimet maisemat muiden alueen käyttäjien silmin. – Muistaako joku mikä oli nimeltään se ranskalainen lyhytfilmi jossa jaksot oli kuvattu pörräisnäkökulmasta?

    aegolius aegolius 7.3.2022, 09:02

    >Muistaako joku mikä oli nimeltään se ranskalainen lyhytfilmi

    Ruohonjuuritasolla (Minuscule).

    Edit. >Paremman näköinen silti alkuun noin tehtynä eli etu on siellä ekologisuudessa

    Miellyttäisi myös omaa silmää tällainen, jos olisi esimerkiksi lähellä kotiportaita. Hinta sillä kuitenkin on.

    Edit2. >Vähän luottoa Lukeen: kyllä he selviävät koealojen mittauksista ja analyyseistä riippumatta omistajasta.

    Lukeen on kyllä luottoa ollut. En kuitenkaan pysty olankohautuksella ohittamaan sitä, että ottavat tällaiset koealat itse menetelmän lähtökohdaksi. Jos olisin Pukkala, olisin etsinyt tällaisia myytävistä tiloista ja ostanut ihan tätä varten. Business is business. Harva toimitusjohtaja saa haluamaansa ja itse valitsemaansa lähtötilannetta tutkimukseen mukaan. Vaikka koealoja olisi useita muuallakin, tällaiset jackpotit eivät voi olla vaikuttamatta tuloksiin. Mittaukset osataan kyllä tehdä, mutta ei se vielä objektiivisen tutkimustuloksen saamiseen riitä. Lähtötilanne on ratkaiseva ja Pukkala, jos joku, sen tietää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.3.2022, 09:06

    Just se, kiitos aegolius!

    Jovain Jovain 7.3.2022, 09:14

    On aivan turha väittää, että Pukkalan malleissa tuotto ja kustannusvertailu olisi jätetty jollain tavalla puutteelliseksi.

    aegolius aegolius 7.3.2022, 09:17

    >On aivan turha väittää, että Pukkalan malleissa tuotto ja kustannusvertailu olisi jätetty jollain tavalla puutteelliseksi.

    Mielipiteesi on rekisteröity. Olemme molemmat tietoisia, että käytät jatkuvassa kasvatuksessasi apuna raivaussahaa. Näytä minulle sen kustannus jk:n kustannusvertailuista. Kiitos jo etukäteen!

Esillä 10 vastausta, 3,561 - 3,570 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 356 357 358 … 1 439 1 440 1 441