Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,403 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 6 tuntia sitten Ammatti Raivooja toimesta.

Esillä 10 vastausta, 3,581 - 3,590 (kaikkiaan 14,403)

1 2 3 … 358 359 360 … 1 439 1 440 1 441

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Timppa 7.3.2022, 10:19

Aegolius: Tarkoituksella sotket, Onhan tuolla edellä pitkä luettelo jaksottaisen kustannuksia, joita jatkuvassa kasvatuksessa ei ole. Kuoleutuvat viimeistään tässä vaiheessa, kun lähdetään jatkokierroksille.

Konnevedellähän nähtiin, miten noilla ”jatkokierroksilla” käy.

A.Jalkanen 7.3.2022, 10:21

Jatkuvapeitteisestä puuttuvat kustannukset: taimet, siemenet ja maanmuokkaus. Jos käytetään Pukkalan vapaata kasvatusta, mukaan tulevat em. linkittämäni blogin mukaan myös ylispuiden poisto, kaistalehakkuu ja luontainen uudistaminen. Näissä voidaan ehkä sallia maanmuokkauskin ja poikkeustapauksessa istutus tai kylvö, mutta ilmeisesti niitä yritetään välttää. Taimikonhoitotarvekin voi olla pienempi jatkuvapeitteisessä mallissa kun taimia syntyy vähemmän. ?

Puuki 7.3.2022, 10:28

Toinen asia sitten on Puukin oletettu laskelma, jaksottaisen metsänhoidon paremmuudesta. Missä määrin menevät investoinnin kustannuksiin?

Mihin ” investoinnin kustannuksiin” ? Samalla tavalla niin jk:ssa kuin tasaikäisessä syntyy erilaisia kustannuksia ja tuloja (suurin osa eri aikaan) jotka pitää laskea mukaan vertailuissa molemmissa tapauksissa. Mitään tolkkua ei laskelmissa ole eikä tule , jos optimoidaan vain toista m-kasvatustapaa jotta saataisiin sopiva lopputulos.

Kuten on aiemminkin vähintään pari kertaa tullut puheeksi ; paras lähtökohta jk.lle on useimmiten metsän aikaisempi kehitys maanmuokkauksineen kaikkineen sekapuustoksi jossa on valmiina ainekset jatkaa myös jk:n tavalla , jonkin aikaa. Ensi alkuun jk firmat mainosti oman jk- tavan oleva ainut oikea ja kaikin puolin paras mh-tapa . Mutta myöhemmin , kun luonnon tosiasiat ilm. tuli vastaan, on ottaneet mukaan lievennyksiä ”ehdottomaan totuuteen”. Kannattavuusvertailuissa ne ”uudet jutut” ei kuitenkaan ainakaan vielä ole yleensä mukana – en ole ainakaan itse niitä nähnyt.

Timppa 7.3.2022, 10:52

Kasnnattavuuslaskelmissa kannattaa ottaa huomioon nykyinen kehitys. Selvää, että energian hinta ja tarve nimenomaan kotimaiselle ernergialle tulee nousemaan aivan eri tasolle.

Olen jatkuvasti kirjoittanut, että metsänomistajan paras tapas sitoutua tulevaan on kasvattaa metsiään mahdollisimman tehokkaassti. En kyllä arvannut, että käsitykselleni tulisi näin nopeasti pitävät perustelut.

Noista kannattavuuslaskelmista vielä. Mahdetaanko laskelmissa ottaa huomioon jaksollisen hakkuutähteen nykyinen markkinahinta.

R.Ranta 7.3.2022, 11:23

Pitää osata erottaa pikkuasiat isoista asioista. Pikkuasioista voi kiistettä maailman tappiin. Jos Pukkalan ajatukset nostaa verenpainettasi aegolius, niin älä lue niitä.

Ennustaminen oli vaikeaa ja yhdessä yössä siitä tuli mahdotonta. Jos arvata pitää, niin talous tulee sakkaamaan rajusti ja maantieteellinen asemamme vielä lisää sitä. Varovaisuus lisääntyy vauhdilla ja kaikkiin investointiin suhtaudutaan, suurella varauksella, pienimmästä suurimpaan. Epävarmuus on myrkkyä taloudelle ja tällainen epävarmuus totaalista myrkkyä. On vaikea nähdä, että tämä olisi pian ohi. Noh, puut eivät ole reakoineet epävarmuuteen. Energia ja sen hinta on iso kysymysmerkki.

aegolius 7.3.2022, 11:46

>Jos Pukkalan ajatukset nostaa verenpainettasi aegolius, niin älä lue niitä.

Ai, sekö on ratkaisusi? Eikö tällä hetkellä tuolla vähän isommissa asioissa näe hyvin mihin kriittisyyden puute ja silmien sulkeminen johtaa? Olisin toivonut, että kumoaisit perusteluitani.

Edit. Eikö ole vain hyvä, että mahdolliset huomatut virheet pyritään korjaamaan tai ainakin niihin puututaan?

Edit2. Tuo Sinulle heittämäni ”PPA 20 hakkuun jälkeen” on siis Pukkalan tekstiä. Uskon meidän molempien ymmärtävän, että eteläisessä Suomessa uudistamisen kustannukset eivät ole niin suuri osa kiertoajan tuotoista kuin pohjoisempana. Olen myös ymmärtänyt, että mielipiteesi saattavat edustaa alhaisempien lämpösummien alueita, mutta jostain syystä siitä emme keskustele, vaan jatkat kustannuksen korostamista sijainnista riippumatta.

Jovain 7.3.2022, 12:44

Puuki: Jos metsän kasvatus on päättymässä avohakkuuseen ja vaihtoehtona on metsän edelleen kasvatus. Siihen kohtaan ei tule uuden metsän perustamiskustannuksia, tai mahdollisia hyväksi luettavia etuuksia, vaan mennään metsän edelleen kasvattamisen kustannuksilla. Se ei voi olla näkymättä vertailussa.

Timppa 7.3.2022, 12:54

Puuki: Jos metsän kasvatus on päättymässä avohakkuuseen ja vaihtoehtona on metsän edelleen kasvatus

Voisitko Jovain ”suomentaa”, mitä tämä tarkoittaa. Siis Konneveden tyyppiistä hakkuuta vai mitä.

Kurki 7.3.2022, 14:04

Yritin kommentoida Pukkalan 4. jk-hakkuuta. Ei onnistunut. Kommentti alla. Näkyy se olevan hyväksyntää vaille.

Hyvä että tutkitaan jk-metsien kasvatusta ja LUKEkin on mukana. Kestää kauan 30..100 vuotta ennen kuin tuloksia saadaan, jota me ei olla edes todistamassa eli ei kannattane tehdä johtopäätöksiä tästä ensimmäisestä jk-hakkuusta.
Tässä on metsäntutkija Olli Heikinheimon jk-tutkimus, joka sekin kesti 25 vuotta, eikä hän sitä vienyt loppuun, mutta sen verran Heikinheimolle selvisi näistä tutkimuksista, että oli allekirjoittamassa Harsintajulkilausmaa 1948.

Aika lähelle menee tämä neljännen jk-hakkuun koe Heikinheimon tutkimuksen kanssa, sillä metsä oli vanhaa ja puuta paljon. Aloitus puusto 1930 oli n. 350 m3 puiden iän vaihdellessa 50..115 vuotta.
Lopputulos oli, että kasvu jäi puoleen siitä, mitä maapohjan tuottokyky oli.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15399/18-No%203_Mikola.pdf?sequence=1&isAllowed=y

mehtäukko 7.3.2022, 15:44

Joovain” Jos metsän kasvatus on päättymässä avohakkuuseen ja vaihtoehtona on metsän edelleen kasvatus…”

Lähtökohta kysymykselle on tyhjän päällä. ”Metsän kasvatus on päättymässähän ” tarkoittaa, että järjellisesti tehty lopetus täytyy johtua kasvun loppumisesta,tuhoista,vajaatuottoisuudesta…jne. Kun näin on syyn oltava jatkokasvatuksen tuottamattomuus, kuinka se voi muuttua järkeväksi minkään jk-toimenpiteen seurauksena?