Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,591 - 3,600 (kaikkiaan 14,403)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Pukkalan julkaisun kuvien ja tulosten perusteella, ovat kasvatusvaiheessa olevia mänty koivu sekametsiä. Eivätköhän sovellu vielä hyvin edelleen kasvatettavaksi.

    Timppa halusin vaan verrata toisen kierron, eli jatketun kiertoajan kustannuksia vaihtoehdon, avohakuun kustannuksiin.

    aegolius aegolius

    >Eivätköhän sovellu vielä hyvin edelleen kasvatettavaksi.

    Onko joku väittänyt muuta? Onko jokin syy siihen, että lähes jokaisen viestisi jälkeen tulee tunne, että et ole lukenutkaan edellistä? Suosittelen nyt vaikka tämän viikon ajan perehtymään kirjallisuudessa esiintyviin jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen kannattavuusvertailuihin. Jos löytyy sellainen, missä jatkuvassa kasvatuksessa käytetään raivaussahaa (kustannus mukana vertailussa), olen enemmän kuin kiinnostunut.

    jees h-valta

    Lukijoiden kuvissa nyt pari kuvaa omasta aukkojen tekotavasta ja niiden jälkeisestä uudistuksesta. Pieniä nauhoja ja saarekkeita olemassa olleesta  vanhan metsän puustosta. Minullahan harvemmin vanhempikaan päätehakkuumetsä on aivan samankoon metsä vaan tavallaan pientä jk:ta on harrastettu kuusiryhmiä säästämällä pohjien ennakkoraivauksessa. Niistä juuri saa sitä aukon tilkettä ettei ole aivan yhtä ”aakeeta laakeeta”.

    Perko

    Kävin katsomassa Tohmajärven Poikien kuvat hakkuusta.  Enkä ihmettele jos ottaa joitain pattiin  myyjän saama rahakasa. Täällä ei  Ukot siedä nähdä tai siitä mainita ja se on mahoton virhe , että seuraavasta hakkuusta kohtapuolen tulee taas  lisää rahaa ja sama meininki jatkuu.  Myyjä kertoi  menneen muutama taimi  mutta se auttoi  harvennuksessa.

    Hyvä julkaisu siihen kysymykseen kun aloituksessa kysyttiin : ”Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?”      On niin harva kertonut tai kuvannut omia  jk:n  toteutuksiaan tai myynnistä tuloja  mutta varmaa tietoa heillä on jakaa pyytämättä.

    mehtäukko

    Itsesuojeluvaisto käskee pysymään tuollaisesta sekasotkusta kaukana. Perusteena julkaistut tutkimustulokset kannattavuudesta. Systeemiin pettyneet eivät lisää uskottavuutta.

    aegolius aegolius

    >Enkä ihmettele jos ottaa joitain pattiin  myyjän saama rahakasa.

    Miksi ihmeessä ottaisi pattiin? Puunmyyntitulo on tällä alalla melkolailla normaalia. Perko osaa varmaan kertoa miten noiden 100 vuotiaiden petäjien myyminen liittyy mihinkään kasvatusmenetelmään? Sen paremmin jaksolliseen kuin jatkuvaankaan.

    >On niin harva kertonut tai kuvannut omia jk:n toteutuksiaan

    Jovain on kertonut omia tekemisiään, mutta entä Perko sinä? Jopa palstasi metsätyyppi on pysynyt visusti salassa.

    Rane

    ”Enkä ihmettele jos ottaa joitain pattiin  myyjän saama rahakasa.”

    Ei tarvitse ihmetellä rahakasoja.Kuten olen kertonutkin tästä surullisenkuuluisasta United Bankersin jk-kokeilusta jonka Arvometsä(Pukkalan omistama firma) toteutti.Ensin harsinta,sitten myrskypuiden korjuu ja harva siemenpuuasento,kumpikin reilusti alemmalla hinnalla kuin avohakkuuhinta.Vielä äestys ja kylvö.Rahakasat on Perkon mielikuvituksessa.

    Puuki

    Tuskin ketään ottaa pattiin rahakasa.  Asiallista kritiikkiä vain kerrotaan.   Miten esim. jk-jäsen Perko saisi tuosta sinänsä hyvästä esimerkin kohteesta paremman kiertoajan  tuoton jk:lla kuin jos olisi hakattu suurin osa puustosta heti  ja tehty viljely (suurimmaksi osaksi jalostetuilla taimilla ) ,  ( vain säästöpuuryhmät yms. jäisi pystyyn) ja saatu n. 10 k€/ha (198 mottia/450 mottia) parempi kantorahatulo  ? Millä oletuksilla ja hakkuutavalla ? Polkupyörävertaus ei kelpaa selitykseksi.

    mehtäukko

    ”..Pukkalan julkaisun kuvien ja tulosten perusteella, ovat kasvatusvaiheessa olevia mänty koivu sekametsiä..” oli Joovainin tyhjääkin tyhmempi perustelu esittämääni kysymykseen. Mikä jumala Pukkala on näissä asioissa? Katsele värittömin lasien läpi ja selvin päin Nuakan kuvaa ”retki jk-metsään”. On siis kuvia ja kuvia.

    Gla Gla

    RR: ”Olenko tulkinnut väärin, kun olen ymmärtänyt, että täällä äänekkäästi jk:ta henkeen ja vereen vastustavat eivät olisi tarvinneet lakimuutosta mihinkään ja pitävät sitä vahingollisena?”

    Et määrittele, keitä tarkoitat. Oletan silti kuuluvani joukkoon, jolloin saat lahjakkaasti mahtumaan yhteen asiaan kaksi virhettä. Korjaa, jos oletukseni on väärä.

    En vastusta jk:ta. Vastustan sen perätöntä markkinointia. Lisäksi olen hyödyntänyt lakimuutosta ainakin hakkaamalla 03 kuvion aukoksi. Muutenkin kasvatan erirakenteisia kuvioita, eikä ole tarvetta miettiä vanhan lain aikaisen asetuksen määräystä tehdä alaharvennusta.

    Pukkala ja moni muu näkee kuvioni jk:na, mutta minulle riittää peruskoulun biologiasta saatu arvosana 8 yhdessä metsässä omin silmin tehtyjen havaintojen kanssa ymmärtämään, ettei tuo ole, eikä siinä ole edellytyksiä jk:lle.

    Exceltaulukkokavereiden ei tarvitse biologian perusasioista välittää tai osaavat napata sopivan tarkastelujakson ja yleistää sen koskemaan jk:ta. Jostain syystä samaa ei sovi tehdä jaksollisessa, esim puuston siirtymistä kl 02 -> 03 kuvaamaan jaksollista metsää.

    Osaatko selittää, miksi tilanne on tämä?

    ”Pukkala, Tahvonen jne. tuomitaan puskista sumeilematta (pidetään melkeimpä roistoina, oman edun tavoittelijoina), ilman minkäänlaisia omia näyttöjä.”

    Pukkala antoi juuri näyttönsä Annelin linkittämässä Arvometsän jutussa. Lue se, niin palataan asiaan jos tarvetta.

    Tahvonen on sanonut keskittyvänsä lähinnä laskentamenetelmien kehitykseen. Siinä ei luonnolla ole kovin suurta roolia. Muistat kai kohun aiheuttaneen laskelmien selitykset? Joukko metsäalan ammattilaisia kyseenalaisti kasvumallit, jolloin Tahvonen sanoi laskelmien pointin olevan ihan toisaalla.

    Tahvonen ei ole roisto. Ongelma on vain niillä, jotka ei ymmärrä Tahvosen viestiä ja syyttävät tästä muita tai yrittävät käyttää Tahvosen työtä tarkoitukseen, johon sitä ei ole tarkoitettu.

    Tästä on jankattu vuosia, jokohan alkaa riittää.

    ”Minä kasvatan männiköitäni periaatteessa jaksollisesti, mutta arvostan tavattomasti Pukkalan näkemyksiä käytännön taloudellisista tosiasioista, ja Tahvosen teoreettinen perusta on vaihtoehdoton.”

    Pukkalan tosiasiat ovat 1-2 harvennuskerran mittaisia, mutta eivät huomioi tuon jälkeistä aikaa. Kaveri siis ei puhu jk:sta, vaikka niin väittää.

    Hyvä, että viimein sijoitit Tahvosen oikeaan lokeroon. Nyt alan jännittää, kauanko tilanne säilyy.

    ”Kiistaton tosiasia on, että iso ( siis iso) uudistamisinvestointi on ongelmallinen. Joka sen kiistää, ei halua nähdä totuutta. Se johtaa sukupolven mittaiseen  isoon kannattavuusongelmaan.”

    Samaa mieltä. Jk-porukka sivuuttaa tuon ongelman täysin. Sen lisäksi se sivuuttaa hoidosta aiheutuneet kulut ja usein myös aliarvioi jaksollisen kasvupotentiaalin. Nämä ei sinuakaan kiinnosta. Miksi? Sekö, että Tahvosen teoreettinen laskenta on parempi tapa purkaa katkeruutta vanhaan lakiin kuin hyväksyä kuusen alikasvoksen mittauksiin perustuvat kasvutiedot.

Esillä 10 vastausta, 3,591 - 3,600 (kaikkiaan 14,403)