› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,601 - 3,610 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 360 361 362 … 1 439 1 440 1 441

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 8.3.2022, 09:03

    ”Kiistaton tosi-asia” isosta kannattavuusongelmastahan on täysin itse sen tekijän vastuulla. Yleiseen käyttöön sitä on tyhjä syöttää.

    Jos mo valitsee linjan, jossa pitkän kyttäysvaiheen jälkeen rysäytetään hallitsematon alue matalaksi, onhan se riski. Tämä onkin RR:n ”yhden kuvion politiikkaa” ja kotikutoinen.

    Opit ja ohjeet suosittelevat toisenlaisia malleja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.3.2022, 09:12

    Glalla jälleen hyvää pohdintaa. Huomio kiinnittyy etenkin yhteen kohtaan: onko varma että jk-metsään jätetyn puuston arvokasvu on suurempi kuin avohakkuusta saadun suuremman rahasumman tuotto jossain toisaalla? Pitäisikö tästä olettaa jotain kannattavuuslaskennassa? Muiden sijoitusten korkotuotto tai oletus siitä on jokaisella erilainen.

    Asia tulee kyllä osittain näkyviin, jos tarkastellaan tulevia tuottoja suhteessa sijoitettuun pääomaan, eli metsikköön tai koko metsälöön sijoitetun pääoman tuottoa (sipo). Jos sen sijaan unohdetaan sijoitettu pääoma ja vertaillaan pelkästään uudistamiskuluja sisältävän kasvatusketjun tuottoja ketjuun jossa uudistamiskuluja ei ole, saadaan tulos että jk on usein kannattavampaa.

    Timppa esitti että sipolla ei ole väliä ellei tilaa aiota myydä. On sillä väliä.

    Edit. Vaikka jk-metsässä olisi erirakenteisuutta jolloin taimien tulo ei ole kriittinen tekijä pitkiin aikoihin, metsätuho voi iskeä jäävään puustoon milloin tahansa. Tuo raha voi olla paremmassa turvassa jossain muussa sijoituksessa kuin metsässä ja riskilisä vaikuttaa korkovaatimukseen.

    Puuki 8.3.2022, 09:32

    Mikä idea olisi unohtaa sijoitettu pääoma ja kuitenkin ottaa se mukaan mutta vain uudistuskuluja sis. kasvatusketjuun ?  Sehän olisi mainosmiesten keksimää huttua . Ja niinhän se usein onkin.   Melekein naurattaa…

    aegolius aegolius 8.3.2022, 09:49

    >onko varma että jk-metsään jätetyn puuston arvokasvu on suurempi kuin avohakkuusta saadun suuremman rahasumman tuotto jossain toisaalla?

    Kysymys ei ole mielestäni oikea. Harvennustyyppisiä hakkuita tekemällä on kyse metsäsijoituksen hoitamisesta. Ei siinä mietitä muiden sijoitusinstrumenttien mahdollisia tuottoja. Onhan rahavarat mahdollista vaikka tuplata päivittäin (kuten esimerkiksi eilen ostamalla aamulla johdannaisia kuopasta), mutta tällöin on kyse aivan erilaisesta riskistä eikä enää varsinaisesta pitkäjänteisestä sijoittamisesta lainkaan. Kun on valittu sijoitusmuoto, sitä harjoitetaan pitkäjänteisesti kunnes päätetään tehdä isompia muutoksia kuten esimerkiksi kiinteistöjen myyntejä.

    Perko 8.3.2022, 09:50

    A. J.  asetti kysymyksen johon olin just  Puukille vastaamassa. Tuollainen kuvien malli niin voi olettaa että sen 17- 24 cm puiden  tuotto euroina on yli 10% euroina. Niin se että ne olis hävinneet  suuriosa kuiduksi olis ollut tappio.   Ennakointia ja nopeutta on virtaustuotannossa. Alla on jo taimia  ja seuraavaa nousee kun väljyyttä tulee lisää.

    Puukille ja  muillekin; piirakkalinja ja pitsalinja ei sammuta uunia ” latauksien” välillä.  Pitsapohjasta paistossa  syntyy ”arvokasvu”  se on euroina.  Kun polkupyörä juttu ei käy niin ajattele vaikka norjalaisten hiihtäjien olevan menossa 40 km:n kohdalla kun itse 5o km yhteislähdössä potkit lähtö viirien välissä.  Se on sitä  tamppausta lähes paikallaan ! Aukko istutusten kanssa käy niin.   Myynti hinta puulle on myyjän ja ostajan välinen sopimus. Korjuussa  tukki leimikosta hakkaaja hankkii kuutiohinnalla paremmin kuin riukumetsästä. Siinäkin on aika / kpl  ratkaiseva .    Tämä näin äkisti nyt on otettava toiset tussit käyttöön.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.3.2022, 09:56

    Kysymys on mielestäni aivan relevantti silloin kun päätetään tehdäänkö esim. Timo Pukkalan blogissaan esittelemään järeään männikköön avohakkuu vai jk-hakkuu. Tällöin pitäisi rationaalisen päätöksentekijän miettiä mihin avohakkuusta saatava suurempi rahasumma laitetaan. Avohakkuun jälkeiseen metsänuudistamiseen sijoitettu raha on pienempi kuin jk-metsän puihin sitoutunut rahasumma. Siksi jk-metsän pitääkin tuottaa enemmän euroja tuottaakseen saman suhteellisen tuoton – jos vielä huomioidaan metsän ulkopuolelle sijoitettu rahan mahdollinen tuotto.

    Tomperi 8.3.2022, 09:57

    Tarkoitus olisi aloittaa jatkuvakasvatus mutta siinä on yksi ongelma, en ole saanut vielä tehtyä puukauppaa.

    Metsuri motokuski 8.3.2022, 09:58

    Kaippa perko nyt sen ymmärtää että jos puissa ei ole enää kasvupotentiaalia niin turha varmaan järeytymistäkin on odottaa. Kuvien puissa vuosikasvu ovat niin heikkoja että normaalin jk metsän kierrossa noille puille ei paljoa tapahdu. Jk metsä tosiaan sopii silloin hyvin kun siihen on hyvät edellytykset. Näin ei toki aina ole. Ehkä ennemminkin hyvin harvoin.

    Gla Gla 8.3.2022, 10:02

    AJ: ”Huomio kiinnittyy etenkin yhteen kohtaan: onko varma että jk-metsään jätetyn puuston arvokasvu on suurempi kuin avohakkuusta saadun suuremman rahasumman tuotto jossain toisaalla? Pitäisikö tästä olettaa jotain kannattavuuslaskennassa?”

    Muualta saatava tuotto ohjaa metsän korkovaatimusta, joten kysymys on aiheellinen. Tässä tapauksessa laskennasta tulee melkoinen himmeli, koska alikasvoksella ainakin itse pyrin jatkamaan kiertoaikaa eli siirtämään aukon uudistamista tulevaisuuteen ja näin siis pienentämään Reiman mainitsemaa investointiriskiä. Kaupan päälle tulee ajankäyttöön liittyviä asioita, koska taimikko aina vie suhteettomasti aikaa verrattuna varttuneempaan metsään.

    Silti suurin ongelma liittyy kasvun ennustamiseen. Miten alikasvos kasvaa, mahdollisesti täydennysistutettuna. Miten erirakenteisen korjuu onnistuu ja kuinka hyvä puusto jää päätehakattavaksi. Talouskeskustelut pitäisi aloittaa tästä, niissä suurimmat lähtöarvojen virheet on. Ja kun lähtöarvot on pielessä, ei itse laskennalla ole mitään arvoa.

     

    Tomperi 8.3.2022, 10:25

    MetsuriMotokuski, oletko käynyt esim Punkaharjulla, metsäntutkimusaseman metsiin tutustumassa?

Esillä 10 vastausta, 3,601 - 3,610 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 360 361 362 … 1 439 1 440 1 441