Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,611 - 3,620 (kaikkiaan 14,405)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Perkolla tulee aina kiire jonnekin toisaalle, ja ajatus jää puolitiehen tai alkumetreille kun kyse on jk:n ja viljelyn kannnattavuuseroista kuten nytkin kävi. Ei siitä sen enempää.

    Melkosen selvää on, että jk vaatii onnistuakseen (kannattavuusvertailuissa pärjätäkseen)  aina juuri sen optimaalisen tilanteen metsässä.   Toinen mahdollisuus on heikon kasvun alueet joissa ei kannata paljon satsata viljelyyn (mutta yleensä siellä voidaan käyttää sitten luont.uudistamista)  . Maisemametsien arvot on erikseen mutta ne onkin sitten eri asiaa kuin taloudellisen puolen kannattavuus.

    Tomperi

    Suomessa kaskettiin yleisesti ensimmäiseen maailmansotaan saakka, ruukki teollisuus hävitti valtavat määrät metsää 1800 luvulla., metsäkeskus aikoinaan levitteli polleasti kuvaa jossa ei kasvavaa metsää näkynyt totuune keskisen suomen metsistä silloin aikoinaan, koskaan ei rakentaminen samoilla pysähtynyt hirsivarojen vähyyden takia…. ja metsät kehittyi elinvoimaiseksi vaikkei kukhaan ymmärtänyt mitä se metsänhoito on,  käytetäänkö missään muussa kielessä kuin suomen kielessa,  että metsätaloudessa on on termi hoitaja käytössä?  Jos ajatellaan yhteiskunnan tukea niin hassulta se tuntuu että metsänhoitoa varten annetaan yhteiskunnan tukea kun historian valossa metsää on ja metsä kasvaa vaikkei sitä hoitaisi….  varmaan joku on laskellellut puutavaran käyttöä 1800 luvulla,  kuinka luotettavia lie metsien inventointi systeemit….   jos suomeen perustettas tuhannen hehtaarin aukko tai kymmenen tuhannen hehtaarin hakkuuaukko jolla täysin halutaan estää metsittyminen… minkälainen kustannus siitä muodostus että estettäs metsittyminen, siinä vois oppia jotain merkittävää

    Gla Gla

    Tomperinkin kannattaa tehdä pintaraapaisu historiaan, jos alkaa historiasta kirjoittaa.

    En saa kopioitua linkkiä, mutta nostin metsän hoito-oppia koskevan keskustelun ylös jostain palstan uumenista.

    pikkutukki

    Pitäisi saada selvät luvut paljonko pitää olla minkäkin kokoluokan puita milläkin kasvupohjalla , että pystyy yrittämään jatkuvaa kasvatusta . Ei todellakaan käy moneenkaan kohtaan meilläpäin . Tulee herkästi TT menetelmä.

    Gla Gla

    En tiedä , mikä on TT-menetelmä. Mutta mitä luvut auttaa, kun vain kuusi taimettuu ja sekin valopuiden alle. Kun puusto on 1-2 harvennuskerran jälkeen kuusivaltaista, uudistuminen eli kasvatuksen jatkuvuus loppuu.

    mehtäukko

    Menneillä vuosisadoilla ei ole metsätalouden opiksi paljoa otettavaa. Ne eivät tuolloin olleet minkään arvoisia puun jalostukseen ja inventoinnit sen aikaisten parta-ukkojen tasoa. Nykykasvatusmenetelmät ja mittaukset ovat osoittaneet tuottavuuden puumäärissä johon nyt on päästy.

    S Vuokon MT pakinan mukaan metsälajien sukupuuton kauhistelu on luonnonsuojelija-lehden pääkirjoituksessa mennyt niin pitkälle, että yleisen metsätyypin tuoreiden kankaiden vertailukohta on esitetty 1700-luku. Siihen verraten on siis katoa syntynyt! Vmi inventoinnin mukaan järeiden puiden määrä on kuitenkin sadassa vuodessa 4-kertaistunut…

    Tomperi

    Mehtäukko, sepä minuakin ihmetyttää, miten on mahdollista että 1700 1800 luvulla pystyttiin rakentamaan niin paksuista puista kirkkoja kuin on tehty, käytettiin tosi isolta alalta kaikki isot puut?

     

     

    Gla Gla

    Mehtäukonkin pitäisi lukea tuo kirja, jota käsittelevän keskustelun nostin esiin. Osaaminen ja käytännön toiminta + tähän kolmantena ulottuvuutena sen ajan puun käyttö on toki kaksi eri asiaa.

    mehtäukko

    Joo, ei vanhakaan oppi ojaan kaataisi. Nykyiset käytänteet ovat kuitenkin niin tutkittuja ja selväpiirteisiä ja suoraan toimintaan vaikuttavia, että olennaisessa pysyttelen.

    Tomperi

    mikä oli väärinymmärrystä historiankirjoituksessani?

     

Esillä 10 vastausta, 3,611 - 3,620 (kaikkiaan 14,405)