Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,631 - 3,640 (kaikkiaan 14,405)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    Tuossa olikin hienosti tiivistettynä kaikki olennainen jk:sta.

    Pyörää ei ole keksitty uudestaan. Kaikki yritykset ovat tuottaneet enemmän tai vähemmän kulmikkaita versioita alkuperäisestä.

     

    R.Ranta R.Ranta

    Inflaatio kiihtyy ja kustannukset nousevat. Miten käy puun hinnan?  Kustannusten puun hintakehitystä voimakkaampi  nousu tarkoittaisi kiihtyviä taloudellisia ongelmia. Aika näyttää – ennustaminen on vaikeaa, mikä on ongelmallista näin kauskantoisissa investoinneissa ja näin epävakaana aikana.

    Minulla ei metsälain suhteen ole mitään syytä katkeruuteen Gla – miksi olisi? Nyt kukin voi toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Hämmästelen vieläkin, että näin pitkälle päästiin.  Olen tilanteeseen erittäin tyytyväinen. Ilman Tahvosen kaltaisia, jotka päättäväisesti nostivat metsätalouden taludelliseen tarkasteluun, mikään ei olisi muuttunut.

    Informaatiosta pitää ottaa se, mikä omaan tilanteeseen ja oman kokemuksee näyttää istuvan ja loput jättää. Asiat pitää käydä omassakin päässä.

    Katkeruus on täälläkin ylitsepääsemätön niillä, jotka eivät voi taloudellisia tosiasiota hyväksyä. Käsittämätön pelko, että joku ei noudata Gla:n  peruskoulun biologiaa.

     

    Gla Gla

    RR: ”Inflaatio kiihtyy ja kustannukset nousevat. Miten käy puun hinnan?  Kustannusten puun hintakehitystä voimakkaampi  nousu tarkoittaisi kiihtyviä taloudellisia ongelmia. Aika näyttää – ennustaminen on vaikeaa, mikä on ongelmallista näin kauskantoisissa investoinneissa ja näin epävakaana aikana.”

    Minäkin osaan esittää kysymyksiä. Miten aiot toimia metsätalouteen liittyen nykytilanne huomioiden?

    ”Minulla ei metsälain suhteen ole mitään syytä katkeruuteen Gla – miksi olisi?”

    Vanhan lain suhteen tuntuu olevan. Sellainen tulee mieleen, kun tiettyyn sävyyn aiheesta vuodesta toiseen kirjoitat.

    ”Käsittämätön pelko, että joku ei noudata Gla:n  peruskoulun biologiaa.”

    Sinä saat puolestani uskoa, että mänty uudistuu ja kasvaa hyvin alikasvoksena, vaikka luonto ei männylle tällaista uudistumismekanismia ole kehittänyt. Tai että kuusi tekee samaa kuusikon alla. En vaan tajua, mikä on motiivina nollata pitkä kokemus metsätaloudesta ja elämästä ylipäätään, kun Tahvonen kehittää laskentamenetelmiä.

    Varsinainen huoleni koskee sitä, että tällainen puute biologian perusasioiden tuntemisesta leviää päättäjiin saakka, jolloin asia alkaa vaikuttaa muidenkin toimintaan sääntelyn ja rajoitusten muodossa. Myös sinuun. Suomalaisilla kun on taipumus binääriajatteluun tai yhden totuuden politiikkaan eli jos jk on jossain tilanteessa ok, silloin jaksollinen pitää kieltää.

    Jovain Jovain

    Gla: Siinähän se pyörä on keksitty uudelleen tuolla edellä, jos jää jalopuiden varaan ja jää vielä jalopuiden levinnäisyysalueen etelä puolelle. Ei altakasvatuskaan vielä estä luonnon metsälle aiheuttamia tuhoja, joita esiintyy joka tapauksessa. Ja suomalaisessa metsänhoidossakin on erilaiset metsään kohdistuvat tuhot yleisiä. Ja ovat kautta aikojen vaikuttaneet luonnon kiertoon ja metsänhoitoon. Ei ole tavatonta, jos peitteistä metsänhoitoa laitetaan alulle valopuilla. Se on vaan hyväksyttävä sekin. Myös keinollinen metsänhoito altistuu tuhoille ja sekin on otettava huomioon ja onhan esim. euroopassa monin paikoin luovuttu keinollisesta metsänhoidosta.

    R.Ranta R.Ranta

    Epävarmuus tekee entistäkin varovaisemmaksi kauaskantoisiin investointeihin. Eikö se ole aivan yleistä?

    Vanha laki lähti puuntuotannon maksimointipyrkimyksestä, kannatti tai ei. Eikö se ole aika  ymmärrettävää, että sitä kritisoin ja yritin osaltani vähän vaikuttaakin. Taloudelliset ongelmat kohdistuivat erityisesti vielä  sinne, missä kannattavuus oli jo muutoinkin heikoin.

    Eikö nyt Gla sovita, että minullakin on joku pieni omakohtainenkin kokemus männyn uudistamisesta. Vähän laajempi, kuin sinun peruskoulun biologiasi.

    mehtäukko

    Nyt vallitsevaa epävarmuutta ei kannata palvoa tai lietsoa yhtään, sillä voihan se sammua yhtälailla kuin syttyikin. On elettävä ajassa, tehden välttämättömät, eikä monikymmenvuotissuunnitelmat ole koskaan olleetkaan järkeviä.

    Kaikessa toiminnassa on tiedostettava järjellisyyden taso, niin myös puuntuotannon maksimoinnissa. Kuten ilmalämpöpumpussa,nollan ja plusan puolella tuottaa, pakkasella syö kuin suorasähkö!

    Ratkaisut eivät ole vaikeita.

    Puuki

    20-asteen pakkasella osalla uusista ilmalämpöpumpuista hyötysuhde on vielä n. 2 . Ratkaisut ei ole vaikeita , ei aina.  Joskus ne on hyvin vaikeitakin.

    Jovain Jovain

    Mehtäukolla ei ole näyttöä peitteisen metsän kasvatuksesta, esiintyy kuitenkin asiantuntijana. Perustelut ovat kummallisia, sitä voi olla myös vanhat kuusikot ja jalopuut kuten tuolla edellä.

    mehtäukko

    Joovain suoltaa jalopuujalkansa edellä edelleen täyttä paskaa.

    Lämpöpumppujuttu Puukille oli viimeviikkoista energianeuvojan ohjetta. Tuskin se jo päivittyi vanhaksi?

    Puuki

    Vaihtaisin neuvojaa , jos kertoo että – asteiden puolella on sama kulutus kuin suoralla sähkölämmityksellä.

Esillä 10 vastausta, 3,631 - 3,640 (kaikkiaan 14,405)