Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,651 - 3,660 (kaikkiaan 14,409)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • aegolius aegolius

    >Metsälehti Kustannus näkyy julkaisseen kirjan nimeltään Metsäsijoittajan kirja

    Ensimmäinen painos löytyy hyllystä. Ostopäätös oli helppo tehdä, koska halusin saada summa-arvomenetelmässä käytetyt taulukkoarvot ja tuossa opuksessa ne tuli mukana. Itse kirjakin on sisällöltään ihan hintansa arvoinen. Siinä mainittiin mm. itsekin huomaamani virhe joissain tila-arvioissa, kun jonkun kuvion puuston arvossa käytetään huomattavaa kerrointa, vaikka kuviota ei olisi vielä harvennettu ja puuston määrä on siksi suuri ja sisältää tukkiakin.

    Gla Gla

    RR: ”Olen Gla moneen kertaan kertonut omat menetelmäni.

    Mittavat uudistukset tehtiin vanhan verojärjestelmän aikana. Kylvämällä, käytännössä lähes verovähennyskustannuksella.”

    Etkö tuon jälkeen ole metsiä uudistanut? Juurihan kerroit 2 miljoonan tuloista. Tilojen myynnistäkö raha tuli.

    Entä kysymykseni varovaisuudesta?

    ”Jos keinolliset uudistamismenetelmät näyttävät kannattamattomilta, niin jäljelle jää vain luontaiset menetelmät.”

    Paitsi jos luontaiset ovat vielä huonompia.

    Uskotko Pukkalan ja Tahvosen laskelmien uudistumistapaan ja taimien kasvuun?

     

    Gla Gla

    Luitko Reima Maaseudun Tulevaisuuden metsänumerosta jutun sivulta 27? Mitä mietteitä herätti sivun keskellä vihreällä oleva poiminta ja siihen liittyvät kohdat itse tekstistä?

    Minä en lehteä tilaa, mutta silti se postilaatikkoon oli tuotu. Varmaan sinullekin.

    Jovain Jovain

    Pieniä menoja käytetään myös jaksottaisessa metsänhoidossa. Mikä tekee hoitomuodosta paremman, jos hoitomuodot ovat päällekkäisiä ja niitä käytetään molemmissa. Kannattaako väitellä raivaustarpeesta, jos tarvetta ei ole tai poikkeaako tukkimetsän sadonkorjuu toisistaan, nimikettä vaihtamalla.

    Poikkeuksen tekee metsälaki ja metsänhoidon ohjeet. Peitteinen metsänhoito on määritelty avohakkuuttomaksi ja luokitus on tehty sen mukaan.  Häiritsee aika tavalla tätä keskustelua ja ainakin omakohtaista metsänhoitoa, johon on tottunut. Mutta antaahan mahdollisuuden väitellä metsänhoidon paremmuudesta ja sen kannattavuudesta ja se todentotta tehdään. Tässä ei oikein ole mitään järkeä.

     

    mehtäukko

    Joovain…:poikkeaako tukkimetsän sadonkorjuu toisistaan,..”

    ”Tässä ei oikein ole mitään järkeä.” Miksi sitten oksennat edelleen tuota ristiriitaista potaskaa?

    suorittava porras suorittava porras

    Trolli oksentaa mitä sattuu.

    aegolius aegolius

    >Tälläkin hetkellä on menossa vapaan kasvatuksen hakkuu ja raivaus tulee tehtäväksi hakkuun jälkeen.

    >Kannattaako väitellä raivaustarpeesta, jos tarvetta ei ole

    No tänäänkö sitä tarvetta ei enää ole? Eihän jaksollisessakaan aina koko kolmikkoa (vh, th, ennakkor) tarvita, mutta kaikki kolme ovat kustannusvertailussa mukana.

    >On aivan turha väittää, että Pukkalan malleissa tuotto ja kustannusvertailu olisi jätetty jollain tavalla puutteelliseksi.

    Oliko sitä nyt turha väittää vai ei? Löysitkö raivaussahan käytön Pukkalan kustannusvertailusta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Käy Jovain lukemassa Tapion metsänhoitosuositukset (metsanhoitosuositukset.fi) jos selkenisi minkä takia metsänkasvatusmallit on haluttu eriyttää. Yleensä on parempi jos metsikössä harjoitetaan joko jaksollista tai jatkuvapeitteistä, ei molempia sekaisin yhtä aikaa. Tällöin on helpompaa päättää mitä seuraavaksi tehdään, ja sitten joko tehdä itse tai teettää hoito ja hakkuut. Metsikkö voi tietenkin siirtyä tarpeen mukaan metsänkasvatusmallista toiseen. Jos yhdellä hehtaarilla on molempia systeemeitä, metsä on toki rakenteeltaan monimuotoinen, mutta myös erittäin sirpaloitunut. Metsän eliöt kaipaavat myös laajoja rakenteeltaan yhtenäisiä alueita, mm. metso.

    Puuki

    Miksi RR et olisi saanut verovähennystä (ns. taimikkovähennys ? ) vanhan verojärjestelmän aikaan männiköitä luont. uudistamalla , vaan vain kylvömänniköihin ?

    Pukkalan malleissa on hienosti optimoitu jk:n metsän kasvatusta mutta unohdettu yleensä  vertailukohdan optimoinnista jotain oleellista.

    Jovain Jovain

    Aegolius: Teet kieltämättä hyviä huomioita, on se siellä Pukkalan vertailussa. Mikä tekee jaksottaisen paremmaksi tässä suhteessa. Raivaustarvetta ei välttämättä ole siellä jaksottaisen tukkimetsässäkään. Ja eiköhän tässä lähtökohdiltaan ollut saman tyyppisistä jaksottaisen metsistä kysymys. Joiden välillä en juurikaan tunne eroa, mutta jos olisi syytä pitää erillään. Peitteisessä metsänhoidossa raivuu on syytä tehdä aina hakkuun jälkeen.

Esillä 10 vastausta, 3,651 - 3,660 (kaikkiaan 14,409)