› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,661 - 3,670 (kaikkiaan 14,415)
1 2 3 … 366 367 368 … 1 440 1 441 1 442

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 10.3.2022, 08:45

    Peitteisessä metsänhoidossa raivuu on syytä tehdä aina hakkuun jälkeen.

    Olet edelleen hakoteillä Jovain. Peitteisessä halutaan että alikasvoksesta kehittyy uusi metsä. Miksi se sitten raivattaisiin pois, vai tarkoitatko Jovain alikasvoksen harventamista?

    Mahdatko Jovain edes ymmärtää mitä tarkoittaa jatkuvapeitteinen ja jaksollinen. Käypä opiskelemassa ne metsänhoitosuositukset.

    aegolius aegolius 10.3.2022, 08:49

    >tarkoitatko Jovain alikasvoksen harventamista?

    Näin ymmärsin.

    >on se siellä Pukkalan vertailussa.

    Voitko tarkentaa mistä Pukkalan kustannusvertailusta olet löytänyt raivaussahan käyttöä?

    Edit. Tällä hetkellä olen siinä käsityksessä, että ”Jovainin jk” on ennemmin Pukkalan kutsumaa vapaata kasvatusta. Siinä lähdetään avohakkuusta alkaen pyrkimään erirakenteisuuteen ja yhden valopuiden kierron kautta päädytään kuusikkoon, joka sitten joidenkin harvennusten jälkeen avohakataan. Harvennuksen jälkeen leimikko kierretään raivaussahan kanssa ja tehdään puunvalintaa. Saa oikaista, jos olen ymmärtänyt väärin.

    mehtäukko 10.3.2022, 09:22

    Jovain: Peitteisessä metsänhoidossa raivuu on syytä tehdä aina hakkuun jälkeen…”

    Täyttä pötyä. Tilanne kertoo mitä tehdään!

    Puuki 10.3.2022, 09:29

    Niin se on, että tapauksen mukaan tulee raivaus-/taimikonhoidon ym. tarve tai ei tule. Ei se aina vähene jk:n hakkuussakaan tai sitä ennen.  Esim. erään ylispuuhakkuu- jk:n  raivaus- ja uudistuskulukustannukset oli n. 250 € /ha.    Ei niitä jk:n kulujakaan tai kulujen puuttumista voi katsoa jostain jk:n mainoslehdykästä tai esitelmän oletuksista.

    R.Ranta R.Ranta 10.3.2022, 10:03

    Kai nyt Gla ymmärrät miksi hakkuumahdollisuudet tuli käyttää täysimääräisesti pinta-alaverolla eli verottomasti. Eikä se tarkoita, ettei mitään sen jälkeen. Runsaan viidentoista vuoden aikana on ollut merkittävä hintapiikkikin. Itsekkäästi verojen jälkeistä tulosta haetaan.

    Taimikoista toki sai Puuki verovapauden, mutta piti olla taimikko. Puhuin uudistamisesta saatavasta vähennyksestä, jota siemenpuuhakkuusta ei saanut.

    Varovaisuus tietysti Gla tarkoittaa entistäkin kriittisempää suhtautumista kauaskantoisiin investointeihin, kiertoaikojen jatkamismahdollisuuksia pohtimista  jne.

    En pyri sinun tavallasi metsänhoidon maailmanparantajaksi. Hoidan tätä omaa postiani Luojalta saamani ymmärryksen varassa. Kävin toki kutsumattomana vieraana aikanaan metsälakiuudistuksen aloitusseminaarissa, omaa asiaani ajaakseni. Pyysin seminaarin lopussa puheenvuoronkin ja sanoin, että tehkää minkälainen metsälaki tahansa, mutta älkää menkö rajoittamaan metsätalouden kannttavuutta, siinä ei ole kenenkään kannalta mitään järkeä.

    Ei minulla ole ollut aikaa ja harrastusta syventyä kaikkeen Pukkalan materiaaliin ja Tahvonen laskentahan ei perustu hänen itsensä keksimään metsänuudistumiseen. Omien metsien hoidossa tuon tiedon merkityskin on vähäinen ja jotain nyt metsässä kasvaneena on kokenutkin, joten en kykene lausumaan tuosta jotakin perusteellista. Kuten olen sanonut, kaikesta neuvonnasta ja tutkimuksista pitää tai pitäisi  osata ottaa se hyvä ja oikea, ja loput jättää.

    Kulkurina tuota lehtä ei ole Gla nyt käytettävissä. Saattaa se jossakin postilaatikossa olla.

    aegolius aegolius 10.3.2022, 10:25

    >on se siellä Pukkalan vertailussa.

    Tässä nyt avuksi Jovainille ja muillekin yksi Pukkalan vertailu (Arvometsä -blogi, 2014):

    https://ibb.co/n8BmxJs

    Ympyröin jaksollisen puolelta varhaisperkauksen ja taimikonhoidon. Ennakkoraivausta ei tässä ehkä ole.

    Noin helppoa se on heitellä samankorkuisia tulopylväitä jaksolliseen kasvatukseen tästä hetkestä ikuisuuteen.

    Tahvosen vanhemmista dioista löysin arvokettusmaista kritiikkiä lakirajojen liian korkeaa tasoa kohtaa. Tahvosen dian mukaan kannattavuuden kannalta optimaalinen pohjapinta-ala hakkuun jälkeen olisi Pukkalan&co tutkimuksen mukaan MT-kuusikossa 4-9. Etelä-Suomessa 4 m2, Pohjois-Suomessa 9 m2 ja Väli-Suomessa siltä väliltä. Tahvosen itsensä mielestä tuo haitari olisi 5-6 m2. Ymmärrän toki ajatuksen, että korkokannan noustessa sidottu pääoma on pakko pitää matalana. Kaivoin tuon Pukkalan (&Lähde&Laiho) tutkimuksen vuodelta 2010 käsiin ja totta se oli. Voisi siis kysyä Pukkalalta nyt, että miksi hän nykyisin jättää harvennuksen jälkeiseksi pohjapinta-alaksi 20 m2, vaikka optimaalinen olisi alle puolet siitä. Vastauksen pystyy tietysti päättelemään jo ennakolta. Kuka palstalaisista on nähnyt Etelä-Suomessa harvennuksen jälkeisen kuusikon, jossa PPA on 4?

    Edit. Tuo tutkimus löytyy netin syövereistä nimellä ”Optimizing the structure and management of uneven-sized stands of Finland” ja vain summaryn tavaaminen riittää tuon tärkeimmän poimimiseksi. Saa toki lukea pidemmällekin.

    Edit2. Tuo sama haitari 4-9 oli männylle. Tahvosen mänty-optimia en kaivanut esiin. Miten RR on, onko pohjoisempana männikön PPA  harvennuksen jälkeen enintään 9 vai mennäänkö vähän vähemmän optimilla? Eikö tunnu hieman ”rajulta”?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.3.2022, 10:30

    kaikesta neuvonnasta ja tutkimuksista pitää tai pitäisi  osata ottaa se hyvä ja oikea

    Tästä voimme varmaan olla kaikki samaa mieltä!

    Tomperi 10.3.2022, 10:32

    Noistakin taulokoista tilastoista puuttuu ns varmuusväli….

    Tomperi 10.3.2022, 10:37

    Olen edelleen sitä mieltä että tutkimuksellisesti olisi merkittavää että tehtäs tutkimus josssa katsottas miten metsä uudistuu jos sille ei tehdä mitään tai sitten tehdään se että pyritään estämään ettei metsä kasva uudistamisen jälkeen, tehtäisiin kaksi laskelmaa joissa ois tämä nykyinen kasvatusmenetelmä kolmantena mukana, tutkittas ihan aidon oikeesti että mitä se on euroina ja kuutioina ,  vaikkapa muutama saimaansaari kokeilukenttinä ja sinne ois kaikilta asiattomilta hyppijöiltä pääsy kielletty?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.3.2022, 10:38

    Laskin että männyn siemenpuuston ppa olisi luokkaa 5 – 10, olenko oikeassa suuruusluokassa? Tuosta saa vähän osviittaa siitä millaisista tiheyksistä puhutaan. Onko alueen puuntuotantokyky täyskäytössä vai vajaakäytössä? Jaksollista mallia syytetään vajaateholla toimimisesta, mutta kyllä sitä samaa vikaa löytyy jatkuvapeitteisestäkin metsästä ainakin ajoittain.

Esillä 10 vastausta, 3,661 - 3,670 (kaikkiaan 14,415)
1 2 3 … 366 367 368 … 1 440 1 441 1 442